Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Voimalat ja kallis sähkö ovat aina olleet pohjoisessa. Etelässä on halpa sähkö, eikä ole voimaloiden haittoja.

    Nostokoukku

    Trumpin hallinto pyrkii tahallaan ajamaan ajamaan maailmantalouden taantumaan.

    Ennen omaisuuden uusjako toteutettiin sotimalla. Nykyjään se tehdään 10-15 vuoden välein toistuvalla syvällä taantumalla. Näin on tehty myös Suomessa. Kiinteistömarkkinoilla tuo jako alkoi jo.

    MaalaisSeppo

    Ei Suomen talous nouse omin voimin. Yhteistyötä pitää syventää mm Ruotsin kanssa. Suomalainen yhtye voitti Ruotsin Euroviisut. Tätä pitää hyödyntää avittamalla Ruotsia voittamaan koko kisa. Näin saadaan myönteistä pöhinää Ruotsin ja Suomen välille.

    Suomen viisu kosiskelee sopivasti Saksaa. Siitä alkukiinnostus tänne pohjolaan. Eiköhän se saada vedyn avulla Suomen ja Ruotsin kimppaan.

    Kanada jo teki avauksen jäänmurtajatilauksellaan. Kanada yhteyden syventäminen sopisi hyvin Suomi-Ruotsi ja Saksa-kuvioon.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ei Suomen talous nouse omin voimin.

    Ei nouse ei. Julkisen puolen kustannuksia pitää vähentää aluksi 25-50%. Sitten ostovoimaa tulee lisätä ja pienet eläkkeet (=1500€) verovapaiksi. Näin saadaan myös yhteiskunnan tukia vähennettyä.

    Scientist Scientist

    Kuntien yhdistämisessä on paljon mutua. Ei  kuntien yhdistämisellä saada säästöjä juurikaan. Tästä esimerkkinä Kouvola, joka muodostuu nyt entisestä kuudesta kunnasta. Etäisyys pohjoisesta eteläosaan lähes 100 km. Alaspäin menee vaikka kaikkea hyvää lupailtiin 15 vuotta sitten.

    Menot per asukas ovat suurimmat isoissa ja aivan pienissä kunnissa. Käyrä on U-muotoinen. Pienimmillään  muistaakseni kokoluokassa 15000-20000 asukasta.

    Nyt tilanne kuntien kohdalla on muuttunut paljon kun puolet kuntien tehtävistä on siirtynyt sote-alueille. Jotkut kunnat eivät vain osanneet allokoida menojaan oikein.

    Apli

    Suomalaisen kuituyrityksen romahdus oli karmea, mutta kehuttavasti ei mene muillakaan | HS.fi

    Hyvä juttu metsäteollisuuden ns uusista tuotteista, tässä pureudutaan sellusta vaatekuiduksi enimmäkseen, vaikeaa on, Spinnovan Toimitusjohtajalla on vielä uskoa, sijoittajilla ei ehkä niinkään..

    Visakallo Visakallo

    Usko Spinnovaan ja pudotus oli kieltämättä raju. 30 000 sijoitti rahojaan, arvo kävi miljardissa, on nyt parikymmentä miljoonaa.

    pihkatappi pihkatappi

    Varmaan monelle sijoittajalle viimeinen startup sijoitus. Tietysti peiliin kannattaa katsoa, jos yrityksen markkina-arvo on johdon odotusten lisäksi ainut mikä kasvaa. Lotto kansa, vai miten tuon selittäisi.

    Nostokoukku

    Maailmassa käytetään 122 miljoonaa tonnia tekstiilikuituja vuodessa. Vuodessa syntyy arviolta 100 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. On kyse todellisesta kertakäyttötavarasta, pikamuodista. Tämä on nähtävissä mm. kirpputoreilla. Hyllyillä on käyttämättömiä vaatteita, joissa on jäljellä vielä valmistajan tuotelaput ja myyjän hintalaput. Ostetaan kun halvalla saadaan vaikka ei tarvittaisikaan. Puupohjaiset kuidut ovat kalliita valmistaa, ne eivät ole kilpailukykyisiä vielä pitkään aikaan verrattuna puuvillaan ja viskoosiin. Niistä valmistetun tuotteen hinta tulee olemaan moninkertainen halvempiin raaka-aineisiin verrattuna. Kuka haluaa maksaa moninkertaisen hinnan vaatteesta, joka on käytössä ehkäpä vain yhden kerran ja joutaa sen jälkeen tekstiilijätteeksi tai kirpputorille yhden euron tarjouskoriin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos hinta on moninkertainen, kuluttaja ostaa harkitummin ja käyttää pitempään? Itsellä viimeisin vaateinvestointi on merinovillatakki, kotoisin Irlannista.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 1,148)