Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • MaalaisSeppo

    Buurisodasta asti jo etsitään Suomen talouskasvun eväitä. Hakusessa ovat.

    Nostokoukku

    Eihän tuosta viimeisestä ole aikaa kuin vähän yli 120 vuotta….

    Scientist Scientist

    Ukrainan jälleenrakennus voi saada Euroopan ja Suomen talouden kasvuun jos hyvin käy. Toisaalta voi käydä niin että EU jää piikkisiilipuolustukseen. USA ja Venäjä solmivat diplomaattiset suhteet ja sinne menevät amerikkalaiset firmat. Suomen ja EUn yritykset jäävät pakotteineen rajan taa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Epäilen, että Venäjä ja USA yhdessä jälleenrakentavat Ukrainan. Sahapuuta Venäjällä riittää. EU jää rannalle ruikuttamaan. Suomi voi tukea rahallisesti…

    Visakallo Visakallo

    90-luvun laman aikaan Masa-Yards oli laivatilauksineen niitä harvoja valopilkkuja Suomessa. Alkaako nytkin nousu laivojen teolla:

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011084595.html

    Tolopainen Tolopainen

    Eipä yhdellä jäänmurtajalla ole mitään merkitystä. Talousnousu alkaa kun rakentaminen palaa entiselle uralle, se työllistää kymmeniä tuhansia ja rahat liikkuu Suomen taloudessa. Monella teollisuuden alalla on kuitenkin tehty ennätystuloksia viime vuonna. Kun Suomesta puuttuu kulutustavaroiden tuotanto, ostovoiman lisäys ei juuri vaikuta mitään talouteen. Se on samantekevää ostaako joku kaksi jogurtti purkkia entisen yhden sijasta. Hintojen nousu hillitsee tehokkaasti kulutusta, mitään loikkaa johonkin uuteen ja parempaan ei tulla näkemään. Eikä siihen ole mitään tarvettakaan. Maapallon resurssit on jo liikakäytössä. Jenkkilä kuluttaa suhteettoman paljon luonnonvaroja, se joutaisi pienentyä. Onneksi Trump aiheuttaa laman. Hänen hallintonsa kaatuu ristiriitoihin puolessa vuodessa.

    Trumpin hallinto näyttää tehokkuutensa, ihmisiä palkataan töihin, että heitä voidaan irtisanoa.

    Nostokoukku

    Hyvä, että jäänmurtajatilaus saatiin. Tietää töitä puolalaisille ja Baltian maiden hitsareille.

    Metsuri motokuski

    Kaikenlaista tuo toloppa kirjoittaa.  Melkoisia ajatuksia herran päässä vilistää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarinaa Suolahden vaneritehtaalta.

    https://yle.fi/a/74-20146167

    Nostokoukku

    Uteliaisuuttani kysyn, mikä Tolopaisen ajatuksissa oli ”kaikenlaisia”?

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 1,148)