Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 250)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Tuo yliopiston vauvahoito ei nyt aiheuta nykyistä taloudellista tilannetta. Eikä se myöskään paranna sitä.

    Visakallo Visakallo

    Kaikki koulutus on yhteiskunnalle erittäin kallista. Ei se voi olla niin pyhä asia, etteikö sitä voitaisi tehostaa ja karsia sinne kuulumatonta hömppää pois. Jos koulutus tuottaa yhä enemmän kokonaan työelämään sopeutumattomia nuoria aikuisia, asialle on silloin tehtävä jotakin, eikä vain levitellä käsiään ja jatkaa rahan kaatamista moiseen toimintaan.

    Nostokoukku

    Jokohan Nesteen Porvoon jalostamo lopetti raakaöljyn jalostamisen? Jos ei, niin siinä olisi yksi laitos jolla saataisiin Suomeen vientituloja. Pääjohtaja voitaisiin palkata Intiasta. Intia on nyt suurin venäläisen raakaöljyn ostaja, ostaa 500 000 tynnyriä päivässä. Raakaöljy jalostetaan intialaisten ja venäläisten puoliksi omistamassa jalostamossa. Öljytuotteiden suurin ostaja on EU-maat. Ne ovat lisänneet tuotteiden ostoa 20%. Miksi venäläisen raakaöljyn pitää kiertää Intian kautta Eu-markkinoille? Eikö sitä kannattaisi jalostaa Porvoossa Eu-markkinoille, jotka ovat melko lähellä? 20%:n kasvu markkinoilla on melkoinen lisäys.

    Metsuri motokuski

    Visa. Miten tuo vauvahomma siihen vaikuttaa ? Luin itsekin sen jutun lehdestä.

    Nuo oppilaat tekevät lopputyöt ihan niin kuin ilman vauvojakin ja näyttävät opintojen tasonsa. Jos vauva on luennolla eikä se ketään haittaa niin onhan tuo nihlististä ajattelua.

    Ola_Pallonivel

    Ammattikoulun taso on nykyään se ongelma, ei niinkään yliopisto.

    Ola_Pallonivel

    Seuraavana pitää varmaan saada koirat ja kissat luennolle.

    Kalle Kehveli

    Kyllä koulutus-ja etenkin opetustaso on painunut alas kauttaaltaan. Yliopistot vastaa enintään entistä insinöörikoulutusta ja nykyinen AKK vastaa enintään entistä amista.

    miksuliini65 miksuliini65

    Suomessa on liian vähän suuryrityksiä jotka työlistää ihmisiä Nykyään nissäkin karistaan työvoimaa Koulutuksessa sen verran että ne on kouluttajien suojatyöpaikojja Meillä oli harajoitelussa logistiikan 2.vuoden opillas ei osanuut sitoa kuormaliinoiinoilla.Ei penaalin terävin kynä

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa aiheeseen liittyvää keskustelua, esimerkkinä Javier Milein leikkauspolitiikka Argentiinassa. Siellä ei leikata saksilla vaan moottorisahalla.

    Ilkka Lehto kommenttikentässä:

    ”Tämä uhoaminen siitä, miten ”IMF tulee laittamaan laittamaan asiat kuntoon ja sitten kyyti on kylmää” ei oikein toimi enää. IMF nimittäin on finanssikriisin hoidosta saatujen kokemusten pohjalta muuttanut melko paljon ajatteluaan.

    Se kova leikkaaminen tilanteessa kuin tilanteessa ei toiminutkaan. Saattoi käydä niin, että talouden kokonaisuus kärsi enemmän kuin alijäämä pieneni. Jo olemassaoleva valtionvelkahan ei leikkaamalla hävinnyt mihinkään mutta maksukyky vain heikkeni. Kulukuri toki on välttämätön, mutta nykykäsityksen mukaan isompia leikkauksia kannattaa tehdä lähinnä tilanteessa, jossa talous jo selvästi kasvaa mutta korkotaso on vielä matala.

    Vuoden 2024 raportissa IMF antoi ihan myönteistä palautetta Suomen hallitukselle mutta mainitsi korkeakoulutuksen ja vihreän teknologian asioina, joihin pitäisi panostaa lisää.”

    http://www.hs.fi/visio/art-2000010900073.html

    Ola_Pallonivel

    Kun vuodessa otetaan yli 10 miljardia velkaa, kasvattaa se korkokuluja kiihtyvään tahtiin. Kohta on jo pelkästään korkokulut sillä tasolla, että ei selvitä ja pyramidi hajoaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 250)