Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

  • Tämä aihe sisältää 1,148 vastausta, 47 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 päivää sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • isaskar keturi

    Suorittavaa työtä on monenlaista. Digitalisaatio on poistanut pankkitoimihenkilöiden ja verovirkailijoiden työn esimerkiksi.

    Nostokoukku

    Suorittavaksi työksi on aina katsottu ne heikoimmin palkatut työt. Vielä 90-luvulla pankkivirkailijat jakkupuvuissaan olivat kylän kermaa, ja jokaisessa kyläpahasessa oli vähintään kolme pankkia. Saatikka sitten verotoimiston virkailijat. Olen nyt kylkiluiden murtumisen vuoksi seurannut pari viikkoa aktiivisesti tv:n ajankohtaisohjelmia, kun kettuhaaskalla ei oikein vielä pysty tuntikausia hiljaa istumaan. Ohjelmissa on ollut yksi teema, Ukrainan tilanne Usan presidentinvaalien jälkeen. Eri instituutioiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoita on ollut kymmenittäin keskustelemassa tilanteesta. Heidän analyysiensä tulos on tiivistettävissä kahteen lauseeseen: ”Ukrainan tilanne on huolestuttava. Euroopan on otettava enemmän vastuuta”. En tiedä lasketaanko heidän työnsä suorittavaksi työksi, mutta nuo kaksi lausetta saisi varmasti aikaiseksi myös tekoälyllä varsin vähällä koodaamisella. Näiden korkeastikoulutettujen asiantuntijoiden työtä tekoäly kuitenkin tuskin uhkaa. Siinä isaskar on kyllä oikeassa.

    isaskar keturi

    Sama havainto Nostokoukun kanssa noista keskustelijoista – ei kait kukaan niille maksa noista lausunnoista??? Ainoita kuuntelemisen arvoisia kommentoijia on Ylen paikalliset kirjeenvaihtajat – tästä pitää nostaa hattua, Ylelle, että he osaavat hommansa. Muuten noiden ”asiantuntijoiden” kaava on sama kuin näiden ilmastonmuutosasiantuntijoiden – mitä enemmän huolta saa nostatettua, sitä enemmän työtä ja rahaa tiedossa huolen edelleen nostattamiseksi. ”Vastustan kaikkea pahaa ja kannatan kaikkea hyvää – nyt vain pitäisi päättää, mikä on hyvää ja mikä pahaa.”

    Tuo ”kylän kerma” määrittyi ja määrittyy edelleen sillä, kenellä on valtaa suhteessa muihin niin, että sitä voi vielä tarvittaessa käyttää. Portsarikin on omassa valtakunnassaan kuningas. Ei ole mitään tekemistä minkään koulutuksen tai osaamisvaatimusten kanssa.

    narisija

    Ja ihan liikuttavan yksimielisiä ovat nämä asiantuntijat. Eivätkä todennäköisesti kovin pikkurahalla aamujaan pilaa esim. aamuteveehen tulemalla ”valistamaan” katsojia.

    Visakallo Visakallo

    Yle on ymmärtääkseni julkinen, täysin verovaroin ylläpidetty laitos, eli käsittääkseni asiantuntijoille maksetut palkkiot pitäisi olla silloin julkista tietoa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuinka Suomi nousuun? Suomelle uusia teollisuuden kasvun mahdollisuuksia ovat tiedotteen mukaan akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, tekoäly ja digitalisaatio, vetyteollisuus sekä fossiiliton teräs.

    http://www.is.fi/politiikka/art-2000011076045.html

     

    Perko

    Seuraavan vuosikymmenen  jopa  pitempää on kysyntää turvallisuuden  alalla,  joita tekee ja suunnittelee Patria ,  Tikkakoski ym  kumppanit hengitys- ilmatilan-  suodattamiseen.     Älykkäitä  troonien harhauttamisohjelmia.  Tekoäly  hoitaa  koodarien  ( kääntäjien) tehtävät melko pitkälle ja  latoo  uutta algoritmit sitä mukaa kun  pyytää ratkaisuja  ongelmaan.  AI  ei tunnista  kysymyksen ratkaisua ongelmaksi.  AI käyttää valmista kirjastoa (- ja).    Tekoäly  tunnistaa istuttajat  ja raivaajat, se osaa myös haihduttaa olemattomiin heidän tehtävänsä.

    Tolopainen Tolopainen

    Suomi ei voi olla minkään kehityksen kärjessä, koska se on liian kallista ja sisältää epäonnistumisen riskit. Rahaa palaa miljardeja turhaan moniin kehityshankkeisiin. Onneksi mitään akkutehtaita ei ehditty Suomeen rakentaa, olisi käynyt kuten Valcon kuvaputkitehtaalle, susi jo syntyessään. Tuli pimeä putki.

    Suomessa riittää talkoita turhan byrokratian purussa. Mikä tuo portinvartija systeemi tuonne terkkariinkin on. Ennen mentiin suoraan lääkärin pakeille ilman sovittelijaa. Nyt ne on niin suuria herroja, että ottavat vain kuusi potilasta päivässä. Jos ennen kunnassa olisi ollut niin vähätöinen lääkäri, hänet olisi naurettu pihalle. Vastaanotto oli vain osa työnkuvaa, lisäksi toimivat kunnan sairaalan lääkärinä. Vähätöisyys on muotia nyky Suomessa.

    pihkatappi pihkatappi

    Kannattaa satsata mieluumin olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, siellä on infra valmiina. Öljynjalostamoita on suljettu Euroopassa ja Usassa kilpaa ja Venäjän jalostamoita pommitettu. Liikenne polttoaineet loppuvat tällä kehityksellä jo ensi vuonna. Ehkä Suomessa kannattaa säilyttää jalostamo, kun näyttäisi kohta kannattavan. Toisaalta voihan se olla että kaikesta uhoamisesta huolimatta vuoden päästä Eurooppa ostaa kaiken mitä Venäjältä saa. Eikä tuo tietysti paljon nykytilanteesta muutu, kun ainakin Kiina, Intia ja Turkki välittävät tällähetkellä Venäjän kaasut ja öljyt jalostettuina meidän tarpeisiin. Siitä huolimatta me ei tuolla hiilidioksidin laskemisella täällä pärjätä.

    Rane2
Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,148)