Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Eikös meillä ole tohtoreita jo liikaakin, työttömänä taitaa olla jo toistatuhatta ja kuinka paljon yliopistoissa on ylijäämätohtoreita tekemässä huuhaatutkimuksia erilaisilla, pääasiasa yhteiskunnan tuilla. Taannoin joku helsingin herra mainitsi, ettei lumitöitä kummempaan palkkaisi esim. lapin yliopistosta valmistuneita, mainitsi toki muutaman muunkin yliopiston.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Esim. Ely-ja Luke eivät tuota mitään, mikä lisäisi bkt:ta. Päinvastoin.

    Metsuri motokuski

    Ne tuottavat tietoa poliittista päätöksentekoa varten.

    Tolopainen Tolopainen

    Luulisi tuo nyt jo selvinneen sokeimmallekin Reetalle, että Suomen resursseilla ei voida tehdä sellaista tutkimustoimintaa, josta olisi yhtään mitään hyötyä yrityksille. Kyllä se tapahtuu aina yritystasolla, koska toiminta on täysin spesifiä.

    Millään kasvulla ei niin suurta ja tehotonta julkista sektoria voida rahoittaa kuin meillä on eikä sellaista edes tarvita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Entäs ihan äskettäin uutisoidut esimerkit Kuura ja LigniOx, jotka perustuvat VTT:llä, EU-hankkeessa ja Aalto-yliopistossa tehtyyn perustutkimukseen. Muitakin esimerkkejä löytyy paljon, kuten Nokian matkapuhelimet jotka ovat lähtöisin Oulun yliopistolta ja IceEye-satelliittiyhtiö Aallosta. Sekin pitää muistaa että ei yrityksissä synny tekniikan alan tuotekehitystä, jos ei ensin kouluteta insinöörejä yliopistoissa ja korkeakouluissa.

    Nostokoukku

    Korkeasti koulutettujen työttömyys tulee lisääntymään rajusti, kun tekoäly vie tulevaisuudessa heidän työnsä. Vai käykö kuten  digitalisaation kanssa. Sehän on lisännyt turhaa työtä, aiheuttanut työpahoinvointia ja yleistä tyytymättömyyttä työhön.

    isaskar keturi

    Nostokoukku on ymmärtänyt väärin – tekoäly vie suorittavan työn työpaikkoja ja painopiste siirtyy korkeasti koulutettuihin tehtäviin, joissa tekoälyä koodataan ja kehitetään liike-elämän tarpeisiin. Tekoäly syö ensin suorittavaa työtä. Tälläkin hetkellä tekoälyn hyödyntäminen on laajempaa alemman koulutustason töissä, mikä on hiukan yllättävää ja yleisestä käsityksestä poikkeavaa. Harha ehkä tulee siitä, että asiantuntijat puhuvat siitä enemmän. Jos koodarit käyttävätkin tekoälyä, niin koodaaminen on suorittavaa työtä.

    Visakallo Visakallo

    Tuo Trumpin uusin ukaasi laittaa vauhtia  metsätöihin Yhdysvalloissa kuulostaa aivan järkevältä. Milloinkahan tuommoinen toteutuisi meillä?

    Nostokoukku

    Niinhän se piti digitalisaationkin hävittää suorittavat työt. Sen autuuteen uskotaan ehkä vieläkin, mutta tulokset eivät ole esim. metsäalalla kovin mairittelevia. Vai eikö anna luonto periksi tunnustaa. Tervetuloa vain tekoäly istutus- ja raivaustyömaille.

    Visakallo Visakallo

    Robottiruohonleikkurit ovat jo vanha keksintö, mutta niiden uudempi isokokoisempi sukupolvi on tullut käyttöön mm. golfkentillä. Sitä mukaa kun ajettava kalusto tulee vaihtoikään, se korvataan itsekulkevalla sähkökalustolla.

Esillä 10 vastausta, 1,021 - 1,030 (kaikkiaan 1,148)