Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • narisija

    Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Pienissä kunnissa ollut muita virkamiehiä kuin opettajat, kätilö, sairaanhoitaja, lääkäri usein yhteinen jonkin naapurin kanssa ja poliisi jos oli. Kunnallishallinto hoitui kunnansihteerin ja hallituksen puheenjotajan voimin, lautakuntien puheenjohtajat hoiti alansa pakolliset tehtävät sivutöinään.

    isaskar keturi

    Nostokoukku – ero (n. 175 000) tulee varmaan siitä, että tuossa valtion tilastoinnissa valtion uusimuotoiset liikelaitokset ja kuntien liikelaitokset lasketaan yksityiselle sektorille. Tämä lienee perusteltua, koska eivät rasita verovaroja. Eli ilmeisesti valtion tilastoinnissa julkiseksi sektoriksi luetaan verovaroin kustannettava toiminta. Perustellusti nuo liikelaitoksetkin voi katso julkiseksi sektoriksi, koska ovat julkisesti omistettuja. Jos näkökulmana on täälläkin esillä oleva näkökulma, jossa julkisen sektorin työn tekijöitä pidetään kulurasitteena, niin silloin valtion tilastointi on perustellumpi.

    Samoihin lukuihin nojanneen tilastokeskuksen ja valtionkonttorin esittämät tilastot – toisenlainen tulkinta rajanvedosta vain.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsähallitus on hyvä esimerkki: on valtion toimintoja, mutta kuitenkin liikelaitos ja henkilöstö luetaan varmaan julkiseen työvoimaan.

    isaskar keturi

    Metsähallitus on uusimuotoinen liikelaitos. Mielenkiintoista onkin, luetaanko Metsähallituksen väki kokonaan valtion tilastoinnissa yksityiseen sektoriin vai erotellaanko osakeyhtiöiden väki. Oli miten oli Metsähallituksen porukasta (1125htv) ei mikään viisari värähdä noissa kokonaisluvuissa, mutta noista syntynee se ero tilastokeskuksen ja valtiokonttorin lukuihin.

    Tolopainen Tolopainen

    Se nyt vain on kiistaton tosiasia, että julkisen sektorin työvoima on kasvanut lähes 300000 henkilöllä vuodesta 1980 ja yksityinen sektori on pienentynyt. Tällä tuövoimasuhteella konkka tulee varmasti. Sellaista kasvua ei voi tulla mistään, että talous menisi tasapainoon. Väki on kunnissa puolittunut ja virkamiesten määrä moninkertaistunut.

    isaskar keturi

    Höpö höpö, kun ei selkeitä lukuja ymmärretä. Julkista taloutta ”rasitti” 1980-1989 keskimäärin 598 000 työntekijää (yksityinen sektori 1 431 000). 2023 julkista sektoria ”rasitti” 525 000, eli laskua 73 000, kun samaan aikaan yksityinen sektori kasvoi 336 000 työntekijää (1 767 000).

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Se nyt vain on kiistaton tosiasia, että julkisen sektorin työvoima on kasvanut lähes 300000 henkilöllä vuodesta 1980 ja yksityinen sektori on pienentynyt. Tällä tuövoimasuhteella konkka tulee varmasti.

    Näin se on. Lisäksi julkisella puolella maksetaan 25-50% liian suuria palkkoja.

    isaskar keturi

    Kallelle toivon, että sitten viime metreillä hoitajana on se kuvitteellinen hoitaja, jolle kuvitteellisesti maksetaan liian suurta palkkaa. Vaihtoehtona tietysti se yksityisen sektorin hoitopaikka, joka maksaa kolme kertaa Kallen eläke.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ihminen tekee työnsä hyvin tai huonosti palkasta riippumatta. Julkisella puolella ei ole mitään tolkkua rahan käytössä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun ketjun aihe on kasvu, niin ainakaan ei pitäisi vähentää julkisia investointeja koulutukseen ja tutkimukseen, kun juuri sieltä tulee yksityiselle puolelle asiantuntijat ja innovaatiot.

Esillä 10 vastausta, 1,011 - 1,020 (kaikkiaan 1,148)