Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • käpysonni käpysonni

    Supercellistä omistaa kiinalaiset 84%.

    Makarov

    Kyllä poliitikot luo olosuhteita jos on halua ja myös ilmapiiriä yrityksille mitä ei kannata vähätellä. Toki yrittäjä sitten itse luo yrityksen pitkälle omalla osaamisella. Tuo turha sääntely ja byrokratia on hyvä esimerkki joka hankaloittaa yrittämistä. Sääntelyä kovasti taas kaavaillaan haittaamaan metsätaloudenkin harjoittamista vaikka nykyinen systeemi olisi hyvä.

    Yrittäjälle intohimo on tärkein mitä tarvitsee onnistuakseen. Silloin kun on intohimoa olet valmis ottamaan asioista selvää, kokeilemaan sinnikkäästi mikä toimii eikä pienet vastoinkäymiset haittaa. Menestyvä yritys voi olla minkä toimialan tahansa, pienestä ne monesti lähtee.

    isaskar keturi

    Tilastokeskuksen fakta julkisen hallinnon työvoimasta on, että 2009 vuoden lopussa oli 115 000 työntekijää ja 2024 lopussa 119 000 työntekijää – nousu siis n. 3,5%. 2009-2020 oli laskeva trendi (käytiin lähellä 100 000), joka kääntyi taas pieneen nousuun 2020-luvulla.

    Julkisen talouden ongelma ei ole työvoima vaan hyödyttömät kehityshankkeet, joihin pumpataan mitä mielikuvituksellisimmin perustein kymmeniä miljoonia vuosittain, sekä tarpeettomat yritystuet, joita oikeistohallitus perustelee yritysten elinvoimalla ja vasemmistohallitus työpaikkojen pelastamisella. Lopputulos on sama – raha siirtyy veronmaksajilta pääomatuloihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätalouden työllisyydeksi on mainittu 140000 henkilöä, en muista onko tässä teollisuus mukana.

    Supercell maksaa Suomeen yhteisöveroa suunnilleen saman verran kuin UPM ts. suuruusluokkaa 100 miljoonaa euroa.

    http://www.iltalehti.fi/talous/a/6c00c912-0c7e-4757-99d0-287d46a8e392

    Tolopainen Tolopainen

    Julkisella puolella on yli 700000 työntekijää. Sehän on äärimmäistä tehottomuutta. Jos yksityinen sektori olisi yhtä huono, tämä maa olisi jo konkassa.

    Hesarissa on juttu saksalaisesta yksityisestä terveysasemasta, siellä lääkäri ottaa vastaan päivässä 90 potilasta ja vastaanotolla käy 150 potilasta. Kun lääkärissäkäynti ei maksa juuri mitään tähän on tultu. Suomessa terveyskeskuslääkäri hoitaa päivässä keskimäärin 6 potilasta, mahtaa tilipäivänä käsi vapista, eihän tuollaisesta työmäärästä Saksassa maksettaisi juuri mitään. Nyt siellä tuo lääkäri saa 5500€ kuukaudessa. Suomessa lääkäreiden palkat on täysin karanneet käsistä.

    Jos ihmiset osasivat digiasioinnin terveyskeskuksiin ei olisi mitään puhelinjonoja, monet rutiiniasiat hoituu tekstiviestillä nykyisin.

    käpysonni käpysonni

    Hesarissa on juttu saksalaisesta yksityisestä terveysasemasta, siellä lääkäri ottaa vastaan päivässä 90 potilasta ja vastaanotolla käy 150 potilasta.

    Kyllä on nyt taas niin paskaa juttua että oksat pois.

    Jos lääkäri tekee 8 tunnin työpäivän, se tarkoittaisi sitä että tunnissa se ottaisi vastaan 11 potilasta, ja kukin potilas viipyisi lääkärin vastaanotolla vain vähän yli 5 minuuttia. Ja tuossa ei ole edes ruokataukoja lääkärillä. Kyllä Tolopainen nyt valehtelee tai Hesari- valemedian toimittaja valehtelee tai lääkäri tekee jotain 12-16 tuntista työpäivää, mihin en usko.

    Tolopainen Tolopainen

    Potilas viipyy vastaanotolla 7min. Tuona haastattelu päivänä lääkäri hoiti 52 potilasta. Sairaslomalappu hoituu alle tuosta ajasta. Juttua varten toimittaja oli käynyt saksalaisella yksityisellä terveysasemalla. Ei siellä lääkärit ole virkamiehiä, he ovat yksityisiä ammatinharjoittajia ja saavat työstä palkan, ei viranhoidosta.

    Olen käynyt Suomessa lääkärin vastaanotolla, jossa käynti hoitui alle minuutissa.

    isaskar keturi

    En tiedä, mistä Tolopainen tietonsa imuroi, mutta itse käytän virallisia lähteitä. Eri tilastot sisältävät eri asioita ja siksi tarpeen mukaan voi valita omaa asiaa edistävät luvut. Tuo aikaisempi esittämäni paljastui pelkästään valtionhallinnon piirissä oleviksi työntekijöiksi tarkemmin tutkittuani. Tässä on valtiokonttorin tiedot kaikesta työvoimasta 1970-2023. Se on sama johon perustui se mitä kerroin alkuun. Koko julkisenhallinnon koko on reilu 500 000 eikä Tolopaisen reilut 700 000. Tyollinen-tyovoima-ja-palkansaajat-sektoreittain-1970-2023.xlsx

    Siitä selvästi näkyy, että 70-90 työvoima kasvoi, mutta työn tehostuminen puri sen jälkeen 2020-luvulle asti. Sen jälkeen lähti nousuun. Miksi? En osaa sanoa, eikä vähällä vaivalla löytynyt.

    Taloutta ei saada kasvuun jättämällä yhteiskunnan tehtävät tekemättä.

    Nostokoukku

    Tilastokeskus julkaisi 29.3.2023 työvoimatutkimuksen. Sen mukaan julkisella puolella työskenteli 705 000 työntekijää. Viisitoista vuotta aikaisemmin luku oli 617 000. En tiedä pidetäänkö Tilastokeskusta luotettavana lähteenä, mutta nuo lukemat heiltä löytyi.

    Apli

    Danske madalsi kasvuennustettaan tälle vuodelle | Uutisia lyhyesti | Yle Uutiset

    Tuleeko sitä talouskasvua vai ei? Onneksi työsopimuksia nyt tulee ja jospa lakot alkaisi olla tällä erää ohi, toki julkisen puolen neuvotteluista voi tulla vaikeita..

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,148)