Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,148)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Tolopainen Tolopainen

    Muistaakseni 1980-luvulla julkinen sektori toimi. Silloin siellä oli töissa 410000 henkilöä ja nykyisin yli 700000. Palvelujen saatavuus on kuitenkin heikentynyt huomattavasti. Silloin vielä joka kunnassa oli terveyskeskus ja vuodeosasto. Pieniä kyläkouluja oli tuhansia enemmän kuin nykyisin. Silloin asiat hoituivat vielä ilman tietokoneita suurimmaksi osaksi. Mitä palveluja tuo 300000 työntekijällä kasvanut julkinen sektori nykyisin tuottaa, jota ei ollut 80-luvulla.

    Nostokoukku

    Nyt ilmeisesti keskusteltiin eri asioista: osa henkilöstön määrästä, osa osuudesta kokonaistaloudesta. Oivallinen tulos keskustelussa, kaikki olivat oikeassa. Niin sitä pitää.

    Perko

    Onko jollekulle  ollut ylitsepääsemätön haitta julkisesta virkailijasta, kotiavustajasta tai   kirjastonhoitajasta?   Ely-keskuksen tarkastajista ei ole niin väliä.   Suomessa on tehokas  julkinen  hammashoito siitäkin  suomalaiset  voivat leveästi hymyillä vaikka kelle. Äitiys palvelun malli  on vientituote!

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Tolopainen on oikeassa. Nykyään julkisen puolen työntekijöiden työteho on 50% entisestä, joka jo ennenkin oli vaatimatonta tasoa.

    Makarov

    Tarvittas uusi Nokia. Finanssikriisin jälki mainingeissa Nokialla alkoi alamäki 2010, samoin metsäteollisuuden vaikeudet alkoi samaan aikaan. Suomella ei löytynyt näille korvaajia ja julkisia menoja ei osattu tai ei oikeastaan haluttu sopeuttaa uuteen tilanteeseen, ennemminkin päinvastoin. Monta asiaa päällekkäin johti nykyiseen tilanteeseen. Ainoa keino saada talous kasvuun on luoda yrityksille olosuhteet jossa niillä on rohkeutta investoida lisätuotantoihin. Joku Viron malli tai yhteisöveron lasku voisi auttaa, tai sitten joku yritys nousisi osaamisella ja hyvällä onnella niin kuin Nokia aikoinaan ja siihen päälle muut yritykset tukisivat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No SuperCell on verrattavissa Nokiaan.

    Makarov

    No ei nyt kumminkaan taida olla verrattavissa

    käpysonni käpysonni

    Ne tämän päivän Nokiat on Yhdysvalloissa ja Aasiassa, eihän euroopassa ole sellaisia uuden ajan megayrityksiä. Eurooppalaiset suuryritykset edustaa perinteistä teollisuutta, esim. autoteollisuus. Toki pienen mittakaavan yrityksiä, kuten Rovio ja sen sellaiset, voi Suomeen edelleen syntyä, mutta niiden työllisyysvaikutus on pieni.

    Yksi huomio, megayritykset, kuten Facebook, Google, Microsoft,  ja monet muut it-alan yritykset on syntyneet yksittäisten, älykkäiden ihmisten ideoista, ja oivalluksista, jotka on aluksi olleet pieniä ituja ja vähitellen ne on kasvaneet jättiläisiksi. Niitä ei ole luotu valtiollisilla julkisen rahan innovaatio-ohjelmilla, ei minkään poliitikkojen päättämien työryhmien ja komiteoiden mietintöjen seurauksina. Poliitikka ja poliitikot eivät luo eivätkä tuota mitään sellaista joka tuottaisi taloudellista menestystä. Ainoa mitä poliitikot voivat tehdä, on pysyä sivussa ja antaa ihmisten vapaasti yrittää eikä tukahduttaa sitä sääntelyllä ja byrokratialla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Supercell taitaa tuottaa nyt huomattavasti enemmän voittoa per henkilöstö kuin Nokia koskaan. Toki työllistävä vaikutus oli Nokialla suurempi. Nykyinen Nokia ei ole huono yritys sekään.

    Perko

    ”kuten Rovio ja sen sellaiset, voi Suomeen edelleen syntyä, mutta niiden työllisyysvaikutus on pieni.”

    Työllisyys yksin ei hävitä valtion velkoja.  Työn  laatu ratkaisee .  Varmennukseksi tämä  tunnettu tapaus , tukirahoin  metsänraivaus !   Jos olisi työn määrällä  Rovion tuottoista niin sen vois joskus lopettaa eikäveroja tarvitsisi kinuta keltään.   Paimenen tuloista jos  jää,   vain hitusen verran  veroihin.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,148)