Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 249)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Metsuri motokuski

    Mistähän se johtuu ?

    Apli

    Verotus on sellanen tässä maassa nyt että melkein mihin maahan tahansa kannattaa eläkeläisen muuttaa ainakin sen 6kk vuodessa ja myydä talonsa pois ja asua se toinen 6kk vaikka kesämökillä tai asuntoautossa, jos vain hommaan riittää terveyttä. En yhtään ihmettele että homma vaan kiihtyy jatkossa…

    Ola_Pallonivel

    Kännykän osto on hyvä esimerkki Alvin vaikutuksesta. Toisesta EU maasta saa saman luurin paljon halvemmalla kotiin tuotuna.

    Kalle Kehveli

    Yhteistä näille pois muuttaneille ihmisille on, etteivät tykkää suomen politiikan ja yhteiskunnan kehityksen suunnasta, eivätkä halua enään rahoittaa tätä yhteiskuntaa. Maksavat veronsakin ulkomaille.

    Rukopiikki

    Isänmaallisuus sopii huonosti uusliberaaliin markkinatalouteen jota ruokkii vain pohjaton ahneus.

    Ihmislajin akilleen kantapää on sen ahneus. Se tuhoaa ihmislajin.

    Kurki Kurki

    Beljakovilaisen ay-liikkeen aiheuttaman 1990-luvun alun 0,6 mijoonan työttömän jälkeen taloutta paimensi vuosikymmenen loppuun asti pääministeri Paavo Lipponen hokemalla joka päivä: ”Matalat palkankorotukset (kilpailijamaiden mukaiset) takaavat Suomelle hyvän työllisyys-ja talouskehityksen.

    Talous tähti nousuun ja velatkin maksettiin pois.

    Kunnes Lipposen heitettiin syrjään ja päästettiin beljakoivlainen ay-liike taas uutta lamaa rakentamaan, joka realisoitui sitten finanssikriisissä ja saatiin Suomeen 0,5 miljoonaa työtöntä.

    Metsäteollisuupaikkakunnilla nenetettiin 20 000 metsäteollisuustyöpaikkaa.

    Suomen beljakovilainen ay-liike on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä.

     

    Rukopiikki

    Oma veikkaus että ne työpaikat olisi menetetty vaikka olisi talkoilla tehty.

    Kalle Kehveli

    Oma veikkaus että ne työpaikat olisi menetetty vaikka olisi talkoilla tehty.

    Suurin syy on EU, euro ja että on päästetty ulkomaalaiset yritykset täällä mellastamaan.

    Visakallo Visakallo

    Kohta tulee kyllä huutoa, mutta olen siihen tottunut…

    Mielestäni Suomen korkeakoulutusjärjestelmässä olisi aika paljon tarkistettavaa. Keskisuomalaisesta luin, että Jyväskylän yliopistolla on noussut kova parku, kun vauvan kanssa ei pääsekään kaikille luennoille, ja Helsingissä sama juttu!

    -Jos homma on tosiaan yliopistoilla tuollaista, en kyllä enää ihmettele, miksi Suomessa korkeakoulutetuista yhä suurempi osa ei enää sovellu lainkaan työelämään.

    Rukopiikki

    Eikö yliopistoissa ole vauvoille hoitopaikkaa. Jos ei niin sellainen pitäisi järjestää.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 249)