Keskustelut Metsänomistus Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 186)
  • Miten Suomen talous saadaan kasvuun?

    Tänään ilmestyi Kauppalehdessä Kari Stadighin haastattelu, jossa hän käy läpi Suomen talouden tilannetta ja vallitsevaa ajattelua.

    Haastattelu keskeisimpiä sanomia ovat:

    Kepulainen koko maa on pidettävä asuttuna-ajattelu tuottaa äärimmäisen kalliin rakenteen. Sote-ratkaisu on esimerkki tästä jättimäisestä kustannustsunamista.

    Toinen ja Stadghin mielestä vielä velkaantumistakin pidempään Suomen kasvua jäytänyt politiikka on periaate siitä, että koko Suomi pidetään asuttuna. Stadighin mukaan se hajauttaa resursseja kasvun kannalta epäoptimaalisesti ja antaa vääränlaisen lupauksen kansalaisille.

    ”Tämä kepulainen periaatehan on maksanut miljardeja Suomelle ja syönyt meidän kasvuamme. Nyt kun maa on köyhtynyt velan kasvun myötä, niin lupaus on liian kallis tälle maalle. Sen lisäksi aiheutamme inhimillistä surua, koska muuttotappiokunnilla suomalaisten ainoa varallisuus ovat asunnot ja on luonnollista, että niiden hinnat laskevat hyvin pitkän aikaa myös tulevaisuudessa”, Stadigh sanoo.”

    Pääministerinä toimineen kassanhoitajan kokemattomuus talousasioissa johti holtittomaan velanottoon.

    Taloustieteilijät ja erilaisten ajatushautomoiden ekonomisteiksi naamioituneet edunvalvojat keskittyvät lähinnä velkaantumisen ja tulonjaon vatvomiseen.

    ”Suomessa verokeskustelu on pääosin varovaista. Muutokset ovat marginaalisia ja niitä punnitaan velkaantumisen sekä tulonjaon näkökulmasta. Stadighin näkemyksen mukaan kasvunäkökulma pitäisi olla vahvemmin esillä.”

    Haastattelussa tulee vahvasti esille verotuksen vaikutus riskinottoon. Yrittäminen on tukahdutettu verottamalla se kuoliaaksi.

    ”Kotimaisille omistajille olennaisia ovat yhtiöverotus, perintöverotus ja osinkojen verotus. Näiden kaikkien täytyisi olla selvästi palkkaverotusta matalampia, koska palkkatyön ja omistamisen ero on se, että omistaja ottaa valtavan riskin. Korkea verotus vähentää riskinottohalua”, Stadigh sanoo.

    Periaatteessa esimerkiksi pörssiyhtiön voittoon voidaan katsoa iskevän kaksinkertainen vero, kun ensin siitä maksetaan yhtiövero ja jaetusta osingosta pääomatulovero. Näin laskien veroaste on 40 prosentin luokkaa. Palkkatulojen osalta veroaste kohoaa vastaaviin lukemiin 90 000 euron vuosiansioista lähtien.

    Stadighin ajattelussa sekä pääomiin että ansioihin kohdistuvat verot ovat siis liian korkealla. Niin ikään arvonlisävero, joka nousi Suomessa syyskuun alussa EU:nkin katsannossa lähes kärkeen, 25,5 prosenttiin.

    ”Jos minä valmistan kengät ja myyn ne sinulle ja joku ottaa siitä neljänneksen veroa, niin sehän on absurdi ajatus. Tämähän on kuin bensaverotus aikanaan. Että pääosa on kohta veroa”, Stadigh ihmettelee.

    Yksikään puolue ei kuitenkaan tällä hetkellä aja Stadighin maalaamaa rohkeaa verouudistusta. Enemmistö ekonomisteistakaan ei näin pitkälle menisi ja valtiovarainministeriön virkamiehet luultavasti varoittaisivat luottoluokituksen heikentymisestä, kun veroalen ennakoitaisiin syövän lyhyellä tähtäimellä verotuloja.

    ”Ei tällä hetkellä veroreformia kukaan suunnittele, vaan haetaan lisää verotuskohteita. Sehän johtuu siitä, että on eletty yli varojen ja ollaan epätoivoisia, miten saadaan valtiontalous kuntoon. Helpointa on verottaa lisää.”

    Entäpä ne ekonomistit, joista osa jopa suosittelee alv:n korottamista?

    ”He keskustelevat vain siitä, mitkä ovat verojen välittömät vaikutukset. Luulen, että he eivät välttämättä tiedä asiasta tarpeeksi, koska huippukorkeita arvonlisäveroja on ollut taloushistorian katsannossa aika lyhyen aikaa”, Stadigh väittää.

    Stadighin näkemykset ovat selkeän talouskasvumyönteisiä ja kannatan etenkin verotukseen liittyviä reippaita muutoksia. Meidän on pakko siirtyä keskusjohtoisesta näivettävästä sosialismista avoimemman ja yritysystävällisemmän talouden aikaan.

  • Husq165R

    Metsälehdestä taitaa olla täällä kyse.

    Noille on omat fooruminsa talouskeskusteluissa. Ongelma noissa on se, että perunakellarin kuraosastoa lukuunottamatta muut ovat kiinnostuneita metsäaiheista. Siksi eläkeläisvanhusten päivän kulumiseen ja yksinäisyyteen liittyvät viestit on Me keskustelemme taas -ketjussa.

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen

    Metsäalalla toimii iso joukko yrityksiä ja yrittäjiä, joita nämä talousasiat koskevat. Siksi aihe on mielestäni myös metsäalaa koskeva.

    mehtäukko

    Onko tämä stadighin ensimmäisenä valmis karkotukseen asuinpaikaltaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä on nyt yritysmyönteisin hallitus sitten Sipilän ajan. Jos tämä ei saa aikaan kasvumyönteistä politiikkaa niin mikä sitten. Nyt on vain valtiontalous aika pienessä raossa elvytysvaran suhteen, ettei jouduta alijäämän kanssa tarkkailuluokalle. Verojen alennusvara on pieni. Jos talous kasvaisi, verotuloja kertyisi enemmän ja valtion velka olisi helpompi maksaa pois, mutta kasvun olisi oltava kestävää ympäristön kannalta.

    Veroja ei kukaan rakasta, mutta toisaalta niitä käytetään myös yritysten kannalta hyödylllisiin tarkoituksiin, kuten infrastruktuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen. Pohjoismaiset naapurimme verottavat suunnilleen samaan tapaan, mutta kasvua on: ehkä pitäisi katsoa mitä niissä tehdään paremmin?

    Sotessa ongelmia aiheuttaa vanheneva väestö, jolla on suuret palvelutarpeet. Väestö vähenee, palveluita on karsittu haja-asutusalueelta aika rankasti, ja sama kehitys jatkuu. Keskustan valta on vaihtunut pienissä kunnissa perussuomalaisten vallaksi, joten on hiukan jälkijättöistä syyttää kepulaisia nykyisistä ongelmista.

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen

    Presidentti Reagania syytettiin aikanaan siitä, että hänen talousuudistuksensa etenevät hitaasti.

    Hän vertasi talousuudistuksia omaan talliprojektiinsa, jossa hän muutti lehmänavettaansa hevosille sopivaksi.

    Talousuudistukset etenevät ihan yhtä hitaasti kuin 15 vuoden aikana tallin pohjalle kertyneen paksun lantakasan lapiointi.

    Tolopainen

    Mikä se sellainen Suomen talous on, jonka pitäisi kasvaa. Onko se valtion yhtiöt vai mitä. Hallitus ei omista Suomessa yhtään yhtiötä, eikä voi niitä suoraan ohjata. Se talous, mitä hallitus ohjaa on valtion budjetti. Jokainen yritys päättää itse investoinneista. Monet sektorit ovat nyt syvissä vaikeuksissa erityisesti perusmetallien tuotannossa on tehty rankasti tappiota jo pari vuotta. Investoinnit on laitettu jäihin, kun rahaa ei ole.

    Kalle Kehveli

    Kaikki tulot pitäisi verottaa yhtenä tulona, porsaanreiät tukkia ja verotusta yksinkertaistaa. Valtio on lähes kaikkien menestyvien yritysten takana tukemassa, ainakin alkuvaiheessa, joka ainoassa maassa.

    käpysonni käpysonni

    Suomessa yritettiin kuntauudistusta parikymmentä vuotta sitten, mutta se kaatui kepun ankaraan vastustukseen. Siinä olisi pakkoliitetty pieniä kuntia yhteen suuremmiksi kunniksi, jolloin olisi ainakin byrokratiaa saatu vähennettyä. Nyt sitten maksetaan hintaa tuosta kepun periaatteesta, pienet kunnat on pulassa, eli ne kuntaliitosten kannattajien ennustamat uhkakuvat on toteutuneet.

    Ja todellisuutta on nuo Stadighin väitteet, koko maan asuttuna pitäminen tulee kalliiksi, kun Mannerheimintien  tasoiset palvelut pitää saada joka pikku taajamaankin.

     

    Ja kun sanotaan että mummot ja papat  joutuu nyt menemään terveyskeskukseen 50-100 km päähän, niin eivät he ilman ulkopuolista apua sinne pääsisi, vaikka se terkkari sijaitsisi vain 5 km päässä.

    Visakallo Visakallo

    Miten Kari Stadighin ajatteluun muuten mahtaa sopia nyt tämä uusi tuulimyllyjen ”koko Suomi”, jossa etelän veronmaksajien ja sähkönkäyttäjien rahoilla koko maa vedetään ristiin rastiin uusia sähkölinjoja ja -varastoja? Rakennetaan sitä varten vielä uusia teitäkin, vaikka entisiäkin on jo ihan liikaa! Eikö kaikki uuden rakentaminen olisi taloudellisempaa tehdä siellä missä ovat ihmisetkin?

    konstapylkkerö2

    Pohjoisempien alueiden tuulimyllyjen tarvitsemat siirtolinjat on kyllä rahoitettu niiden alueiden korkeilla siirtomaksuilla. Korkeimmat siirtomaksut on siellä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 186)