Keskustelut Metsänomistus Miten seuraatte metsätalouden kannattavuutta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Miten seuraatte metsätalouden kannattavuutta?

    Aina silloin tällöin täälläkin on keskusteltu metsätalouden kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta. Nyt kun raakapuun hinnat ovat olleet mukavassa nousussa, on kannattavan metsätalouden harjoittamisen edellytykset parantuneet. Miten ja millä työkalulla/ohjelmalla/palvelulla seuraatte metsätalouden kannattavuutta tilallanne/tiloillanne?

  • Jalmari Kolu

    ”Epäilen, että nykyisin n. 10 hehtaarin 60-80 tuhatta euroa ostettaessa maksavan keskiverto metsätilan pääomaa ei saa millään keinoin tuottamaan”.

    Päästäänkin kysymykseen miksi esim. Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt maksavat hitonmoisia ylihintoja mukisematta Suomalaisten metsätiloista? Minkälainen kristallipallo lienee, jolla ennustetaan markkinoita esim. viiden vuoden päähän?

    MetsäEero

    Löysin kollegan vinkin perusteella ”Puunmyyntitulojen käyttö ja metsätalouden kannattavuuden mittaaminen” (PTT raportteja 272) julkaisun ja tuon tutkimuksen tulosten mukaan ”Kolmasosa metsänomistajista ei arvioi metsätaloutensa kannattavuutta. Yleisin tapa arvioinnissa oli puun hintataso, jota käytti vajaa kolmannes metsänomistajista. Tyypillisesti metsänomistajat käyttivät useita arviointitapoja. Metsien muut kuin taloudelliset arvot painavat myös vahvasti omistajuudessa.” Aika heikosti ja kirjavasti näytämme seuraavan omaisuutemme hoidon kannattavuutta. En ole yllättynyt tuosta tuloksesta, mutta olisihan se kiva, jos kannattavuuden seurantaan olisi helppokäyttöisiä työkaluja.

    A.Jalkanen

    Tämä on totta MetsäEero. Esimerkiksi automaattisesti päivittyvä metsaan.fi voisi tuoda samaan käyttöliittymään näitä työkaluja.

    mehtäukko

    Jos metsänomistaja ostaa ”arvioiltaan” ylikalliin palstan, tekee samat uudistamistyöt moneen kertaan yms. ,eikä ymmärrä mikä on milloinkin oikea työ ja toteutusajankohta, on tappiollista laskemattakin.

    Kalle Kehveli

    Harva pystyy arvioimaan metsätalouden kannattavuutta vuositasolla, mutta 10-25 vuoden jaksolla näkee ainakin suunnan, miten hankintahinta on kehittynyt.

    isaskar keturi

    Metsätalouden kannattavuutta ei olekaan mielekästä seurata vuositasolla, koska tulot ja menot tyypillisesti ajoittuvat eri vuosille. Jos pyrkii joka vuosi kannattavaan toimintaan, jää jotain tähdellistä tekemättä. Mitä isompi tilakokonaisuus, sitä paremmat edellytykset myös tehdä vuositason seurantaa.

    Eniten kannattavuutta etämetsänomistajalla syö matkat, jos tekee itse metsänhoitotöitä.

    Kyse kannattavuudessa on paljon siitä, minkä osan työstä ja kuluista laskee harrastukseksi? Perusteltua laskea osa harrastukseksi, jos jotain haluaa harrastaa. Vaihtoehtoiskustannus periaatteella, jollei harrastaisi metsätöitä, harrastaisi esim. laskettelua, eikä sekään ole ilmaista.

    Myös metsien rooli omassa taloudessa vaikuttaa lyhyen ajan kannattavuuteen. Jollei ole metsänhoidollista tarvetta eikä rahan tarvetta, niin hakkuita voi perustellusti viivästyttää. Tällöin pitkänkin aikaa voi tulla pelkkiä kuluja, kun metsänhoitotöitä tehdään ja uudistushakkuut odottaa sopivaa hetkeä.

    Kokonaisuutena koen oman metsätalouden kannattavaksi muutamasta syystä:

    1. vakaa sijoitus

    2. mukava harrastus

    3. saanut realisoitua rahantarpeeseen, eli normaalia kuukausipalkkaa selvästi suurempia tuloja satunnaisesti

    4. ei ole tuottanut muita taloudellisia ongelmia, eli ei metsätalouden vuoksi ole tarvinnut kiristää vyötä muualla

    Panu

    Vastaamatta kysymykseen muistutan, että metsäsijoituksen tuotto muodostuu kahdesta asiasta:

    1. Metsätalouden tuotto (puun kasvu miinus kulut)

    2. Kiinteistösijoituksen tuotto (tilan markkinahinnan vaihtelu)

    Jos oikeasti haluaa seurata sijoituksensa tuottoa niin pitää seurata molempia. Kohta 2. tosin sisältää kohdan 1. tuoton osuuden mutta ei kuluja.

    R.Ranta

    Metsän kasvu on reaalituottoa, jos olettaa puun reaalihainnan säilyvän eli on sinänsä yleensä kannttavaa, vaikka pääoman suhteelliset tuotot (prosentit) ovat vaatimattomia. Metsät siirtyvät yleensä perintönä, jolloin metsään sitoutunut pääoma jää usein toisarvoiseksi, eikä suhteelliseen tuottoon kiinnitetä juuri huomiota.

    Jos taas taloutta aletaan tarkastella kokonaisuutena, niinkuin tietysti olisi taloudellisesti järkevää, niin tilanne muuttuu olellisesti. Silloin metsän kasvu ei enää olekaan kannattavuuden synonyymi.

    Sen vuoksi täälläkin kiistely on lähinnä huvittavaa. Kiistely ei loputonta eikä johda mihinkään, jos keskustellaan aivan eri asioista.

     

    A.Jalkanen

    Oikeiden menettelyjen ja työkalujen esittely vie keskustelua eteenpäin enemmän kuin se että vain analysoi muiden keskustelijoiden osaamista.

    Visakallo

    Ainakin minä olen jo 16 vuotta ihmetellyt, miksi R.Ranta valitsi juuri metsät yhdeksi sijoituskohteekseen, vaikka ne ovat näkemyksensä mukaan huonotuottoisia? Ilmeisesti kysymys ei ollut ainakaan olosuhteiden pakosta, vaan valinta oli tietoisen vapaaehtoinen, vaikka huomattavasti parempia sijoituskohteita olisi ollut tarjolla. Toki pinta-alaveron loppuaika tarjosi huomattaviakin etuja, mutta jokaisen tiedossahan kuitenkin oli, että verojärjestelmä tulee vaihtumaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)