Keskustelut Metsänhoito Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)
  • Miten maksimoin puuntuoton kannattavuuden

    Sahalan kartanossa Rautalammilla tuotetaan puuta tavoitteena mahdollisimman hyvä taloustulos.
    Siihen sisältyy tuhoriskien ja märkyyshaittojen minimointi sekä puun kasvun ja tukkiprosentin maksimointi.
    Tervetuloa katsomaan !
    Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
    Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin. Jo tämä yksin merkitsee 7 m3:n vaatimattomalla vuosikasvulla yli 100 € tulonsiirtoa tuottajalta teollisuudelle/ha/v eli esim. 30 ha metsätilalla 10 vuodessa turhaa tuoton menetystä n. 30.000 €.
    Se, että puut kasvatetaan täysilatvuksisena vähän harvemmassa (EH:n jälkeen 600 r/ha = 4 m puuväli, tukkikasvatukseen väljennettynä 400 r/ha 5 m puuväli, superharvennettuna suurina puina 200r/ha, 7 m puuväli) on viisautta taloustuloksen ja tuhoriskien torjunnan kannalta.

    Väitteet, että tiheä metsä kasvaa enemmän, pitää paikkansa enintään vain muutaman vuoden ja vain jos latvukset ovat kutistuneet ja metsä on hyvin nuorta. Tiheä kasvattaminen heikentää nopeasti kannattavuutta ja paljon.
    Puun kasvua tehostaa paljon…:
    – Suuret (300 – 500 l) mättäät,
    – Ojitus (ajouramätästyksessä ojat ja ajourat tulevat sivutuotteena), että myöskin kasvukauden ulkopuolella pohjavesi on ainakin 40 cm syvyydessä,
    – Rotutaimet
    – 1200 taimen istutustiheys (3 m välein), joka kasvattaa taimiin alusta lähtien voimakkaan latvuston.

    Jos oma kokemus ei anna harkinta- tai ymmärryspohjaa, kannattaa käydä katselemassa eri ikäisten harvennusmetsien kantolustoja, käyttää mittasaksia ja taskulaskinta tai tehdä metsäretkiä sinne missä tämä osataan.
    Ympäristötietoisille (kuten minäkin) tiedoksi fakta:
    Järeämpien runkojen kasvatus tehostaa hiilensidontaa. Suomen päästöt ovat 0.14 % maapallon päästöistä ja ne voidaan kokonaan (jopa 3-kertaisesti) kattaa hyvällä metsänhoidolla.

  • A.Jalkanen

    Teollisuuspuun hakkuista oli vuonna 2022 vajaat puolet tukkipuuta.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022

    Panu

    Eli mikä on lähde 33%:lle?

    Pystykarsittu metsä on kivan näköinen. Karsinta on kuitenkin työlästä ja olisi kiinnostavaa nähdä laskelmia pystykarsinnan ja tietysti koko metsätalouden taloudellisesta kannattavuudesta Sahalassa.

    Meidän (lähes) kaikkien tavoitteena on maksimoida metsätalouden kannattavuus. Kaikilla on vähän omat reseptit ja lisäksi tutkimustietoa löytyy vaikka kuinka paljon. Yleensä kannattaa uskoa vain tutkimuksia mutta metsäpuolella niihinkin liittyy usein kaikenlaista epämääräisyyttä kuten simulointeja ja korkokantojen arpomista.

    Tutkija Hynynen lyttää Sahalan koivunkasvatuksen Metsälehdessä harvuuden takia ja unohtaa alikasvoksen kokonaan. Nähdäkseni harvassa asennossa kasvattamisen kannattavuuden edellytys on kaksijaksoisuus joka Sahalassa on käytössä.

    Puuki

    Metsän kasvatuksen kannattavuutta on vähän tai ei ollenkaan tutkittu norm. alemmilla kasvatustiheyksillä mikä on erikoista.    Taimikosta  lähtien pitää tiheyden olla harvahko, jos halutaan sen avulla nopeuttaa puiden järeytymistä kunnolla ja säästää uudistamiskustannuksissa.  Rajat tulee jossain kohtaa vastaan kasvupaikan puuntuotoskyvyn hyödyntämisen ja kasvatettavan puulajin mukaan vaihdellen ellei luontaistataimiainesta ole saatavissa riittävästi.

    Apli

    Oma näkemys on nykyisin että vähemmän taimia enemmän luontaisesti tullutta taimea sekaan sitten raivuuta, mitä tulee puuntuotannon kannattavuuteen siihen suurin syy on kuitupuun todella huono hinta, joka tosin nyt ollut nousussa ja toivottovasti nousu jatkuu erittäin pitkään.. Kuitupuun hinta on pidetty aisoissa venäjän tuonnilla, sellutehtaat on tehny ennätysvoittoja samoin kuitupuun polttajat sähköllä..

    Perko

    Vieläkö  Puuki jaksais kelata  laskuria?   Nuo harvat  puustot  luo mahdollisuuden  varastaa startissa. Millainen  tuottavuuden ero on jos kasvu on lähtenyt 15 v ennen tai 10-15 vuotta myöhässä, eli ero on 25 -30 vuotta (400 puuta/ha )  aikaerolla.  Selitys on huono  mutta varmaan hokasit mitä haen.

    Puuki

    Alkuperäinen laskuri on joutunut ö-mappiin vanhan koneen mukana mutta helppo laskea esim. jo ensiharvennuksen tulon siirtymistä (ensin) 30 vuotta 5 %;n korolla ja 4 motin vuosikeskikasvulla se tekisi n. 3600 €/ha persnettoa.   Menetykset kertautuu muiden hakkuukertojen tulojen siirtymisellä eteenpäin jatkossa.      Jalostetuilla taimilla ja sopivalla maanmuokkauksella saadaan hakkuukerrat/kiertoaika  siirrettyä n. 25-30 v. aikasemmiksi.

    Jatketulla kasvatuksella edullisissa olosuhteissa (puuston sopivan erirakenteisuuden ja kasvupaikan kannalta) vaikutus on saman suuntainen.

    Perko

    Muuttaisko tulosta ja lopputulemaa että on alunalkaen sitä parasta jalorotua ja 20 vuotta  kasvaneet 14 – 16 cm rk  hyvä latvaiset  taimet ( jäi niitä 19 -22 cm puitakin yli 300).  Arvelen  niistä saatavan jo hyvää kuitua.  Kuitenkin ihan ilkeyttäni en niitä sotke maahan, saavat ootella parempaa-aikaa. Mätästäjän kassa voimme kysellä neuvoa Sandelssilta paripurkillista ja  katsellaan naapurin aukoa.

    Perko

    Hämmästyttävä sattuma tuo 3600 € on sama kuin keskimääräisen suomalaisen metsätilan puun myynti/ vuosi.  Aukosta  startti ”persnetto” on tuo summa ja kuokkimiset + kulut päälle  niin onko olemassa temppua millä tappion voi korjata jopa luoda tuloksi?

    pihkatappi

    Pienentämällä tuotto vaatimusta. Metsän kasvatuksessa 5% tuottovaatimus on usein liian suuri. Tilanne muuttuu täysin, jos hyväksytään 3%.

    pihkatappi

    Pari vuotta sitten oli helppo olla samaa mieltä siitä että tukkipuulla se tili tehdään. Mutta kun ensiharvennus kuidun hinta kasvaa ja ensiharvennuksiin päästään jo hyvinkin lyhyellä kasvatus ajalla, laskelmat muuttuvat. Jos  20 vuoden kasvatuksella harvennuksen hakkuutulo on 1000 euroa, ollaan aikalailla eri tilanteessa kuin jos ensiharvennuksen tili on satasia tai ensiharvennus vasta 30 vuoden kasvatuksen jälkeen. Se millä kasvatustiheydellä kannattaa ensiharvennuksen mennä on kuitenkin niin tapauskohtaista, ettei kannata julistaa mitään yleispätevää ohjetta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 63)