”Jos enskaan tullaan supistuneilla latvuksilla..” on yleensä sääntö eikä poikkeus. Mo ei siihen kiinnitä huomiotaan, mutta kyllä virheitä korjuussa ollaan helposti kaivelemassa. Se on tasapuolista se.

”….ilman kasvupaikan tuotostappiota…” menee harvakin, mutta eipä kärsi vajaatuottoisuuteen kummoista tuhoa.

Ei kai kuiduttava teollisuus ole kasvatusmalleja laatinut?

Iso mätäs kerää myös runsaasti kilpailijoita. Raivaamista riittää , kun paljasta maanpintaa on rusaasti tarjolla koivun siemenille.

Männyn kohdalla iso mätäs on harventamillani kohteilla ollut lähes poikkeuksetta katastrofi.    Laitoin aiheesta vajaa kolme vuotta sitten kuvankin. Parin hehtaarin kuvio oli pakko laittaa aukoksi puuston kelvottoman laadun vuoksi ennen aikojaan. Edellisessä kommentissani kertomistani syistä. Koivu oli valloittanut mättäät ja ne männyt ,jotka olivat säilyneet koivujen seassa sisälsivät kaikki mahdolliset viat. Ei yhtään tukkipölkkyä männystä eikä koivusta koko alalta.

Isot mättäät oli rakenneltu turvekertoksen päälle ja taimien kasvualustaksi päätyi syvältä kaapaistu raaka hiesu. Mv- koulussa opetettiin ,että peltoviljelyssä hiesu on myrkkyä. Sama totuus näytti pätevän metsässäkin.

Vertailupohjaa löytyi aivan palstan vieressä ,jossa kevyemmin muokatun uudistusalan puusto oli laadultaan erinomaista.

Onko tosiaan niin että herran vuonna 2023 ei löydy metsäalan kirjoista rätinkejä metsänkasvatuksen kannattavuudesta eri viljelytiheyksillä. Harvennuksien puumääriä ja päätehakkuun tukkiprosentteja jne. Tällaisen luulisi olevan osa metsäalan perusteiden opetusta. Lisäksi luulisi että löytyisi tiedot tukkien laadusta eri kasvatustiheyksillä. Jos ei, niin mitä ihmettä metsäalan tutkijat ovat Suomessa tehneet?

Oma kokemus sama kuin Puuki sanoi, että kun paakun saa mättään läpi niin se paras. Isojakin mättäitä on kokeiltu enkä ole huomannut niitä erityisen hyviksi. Tiheyden suhteen olen ajatellut että osa taimikoista harvemmaksi ja osan jättää tiheämmäksi. Tulee sitten niihin tiheisiin ohuempaa oksaa jos joskus tulevaisuudessa aletaan laadustakin maksaa. Vaihtelevuutta.

Ovat varmaan mittailleet niitä hirvien syömiä taimikoita ja seuranneet näytöltä mitä ne syövät. Lisäksi nykyjään vie varmasti paljon aikaa tämä ekvi-Vale-tonnien laskeminen. Olen myös todennut parhaaksi mättääksi varsin matalan. Senverran kivennäismaata, että paakku menee juuri ja juuri läpi ja kivennäismaata saa n. 5 cm paakun päälle. Laadusta ei vielä ole maksettu mitään. Tulevaisuudessa voi olla, että laaturungot saa kaupaksi sahapuuksi, muu rönttö menee polttoon. Ja onhan siinä kuitenkin vielä hinnalla puolet eroa.