Veli-Jussilta hyvä avaus ja selitys  kuituhuijauksesta!    Noin on ikävästi valtakunnan ja yksityisten metsiä häikäilettömästi väärinkäytetty.  Muistaakseni miekin jotain samantapaista olen kertonut.  Olen havainnut, että ekatukin latvasta tehty kakkara antaa kantoa selvemmän kasvuhistorian.

”Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin.”

Jos hakkuukertymä vastaa metsien puutavaralajien tuottoa, en usko luvun olevan tulosta vääristä metsänhoito-ohjeista. Osansa menee tietysti menneiden vuosikymmenten uudistamisessa tehtyjen virheiden piikkiin (esim. räkämänty), mutta osa selkeisiin rästeihin tai metsänomistajan yleiseen virheeseen kasvattaa hyvään pyrkiessään taimikoita liian tiheänä.

Sahalassa on todettu liian tiheäksi, mutta onko se sitä käytännössä. Minulla tulee hävikkiä etenkin koivulla runsaasti. Suurempi ongelma kuin istutustiheys on varmasti yleisesti ottaen luontaisen täydennyksen kasvattaminen istutettujen puiden seassa lukumäärää lisäämässä. Puhumattakaan raivaamattomista kohteista, joissa tehdään kemera-vetoista nuoren metsän kunnostusta.

Aloitus on sinällään hyvä, mutta omin kokemuksin tiheyttä pidän tuosta sen verran yli,että särynnän vara on viimeiseen hakkuuseen saakka. Eli maksimaalinen täystiheys väljyyteen ja maan tuottoon nähden on vakuutusturva.

Onko aloituksen sanoma se, että k-S:n väljiksi harvennukset eivät olleetkaan niin tappiollisia mo:lle…?

Siinähän ne ovat peräkkäin Metsälehden videot toisistaan poikkeavista kasvatusmalleista. Sahalan koivikko, josta vasta teoreettinen ennuste, ja Savonrannan mitattu kuusikko ( Rl 800, kuutiot 1200, tukki% 95). Kumpiko sitten parempi? Mitenkähän arvokasta tukkia työntää Sahalahden malleilla harvennettu metsä, kartiokasta, vankkaoksaista. Harvassa kasvaneesta kartiokkaassa rungossa on kyllä ”kantolustoa” hurjasti, mitenkä lienee ensimmäisen tukin katkaisukohdassa. Kuinka ympäristötietoista ( V-J:n oma termi) on muokata aukko puolen kuution mättäisiin? Minimoidaanko sillä tuhoriski, vai päädytäänkö tuuli ja lumituhoihin. Ainakin nopeakasvuiset koivut ovat normaalisti kasvaneisiin verrattuna arempia pakkashalkeamille, jolloin järeäkin runko on kokonaan kuitua tai polttopuuta. Normaalissa koivikossa ruskotäpläperhosen vaikutus keskittyy  isoimpiin, latvukseltaan parhaassa valaistusolosuhteiden kasvaneisiin puihin. Käykö harveikossa niin, että tätä tuhoa on joka rungossa. Kaikissa nuorissa metsissä tahtoo tulla vaurioita, harvassa kasvatettaessa särkymävaraa ei paljon ole.