Järjen köyhyyttä jättää ylijäreät terveet kuusi- ja mäntyrungot pystyyn, niistä saa vaikka mitä erikoisia puutuotteita. Oletteko tulleet hulluiksi te, jotka ne pystyyn jätätte?

Itse en lähtisi näitä omasta tahdosta koskemattomia länttejä välttämättä virallistamaan suojelualueiksi. Siis omilta mailtani.

Näitä pystyy esimerkiksi käyttämään tulevaisuudessa säästöpuuryhminä avohakkuille.  Tuosta 13 ha alueesta 12 ha on varsin tasaikäistä ja se menee kerralla aukoksi. Tarkoittaisi nykysertifioinnilla vähintään 120 rungon pystyyn jättämistä säästöpuiksi, siinä on jo puuta. Nyt tuo 1ha ryteittö hoitaa samalla sen tehtävän.

Mutta miten sitten kävisi jos nämä meikäläisen ryteliköt muutettaisiin suojelulänteiksi? Tuskin niitä saisi enää säästöpuiksi laskea?

Paras suojelu on omasta tahdosta lähtevää, näin ajattelisin.

Jo aiemmin mainittu Metsä Goroupin hakkaamissa leimikoissa näyttää minustakin olevan käytössä uusin sertifiointi malli. Metsä Grup on ollut alusta-asti aloitteelinen otamaan käyttöön uusimmat säästöpuihin liittyvät lisä velvoitteet, tosin lupaavat liistä pientä lisähintaakin €/k-m3.

Omilla tiloilla on kaksi riistan ruokinta paikkaa, jonka tuntumassa säästö ryhmiä. Yksittäinen suuri koivu kääntösilmukassa on syksyisin mukava linnun tarkkailu ja kuvaus paikka.

Säästöryhmiä on ylläpidetty lähinnä luonnollisilla jouto-alueilla, pienialaiset supat jossa useampi puulaji ja puustoa useammassa kerroksessa, kallioinen jyrkkä rinne ja pohjaveden tihkupinta purkaumat ja puron tuntumassa oleva karhunpesä, jota ahma piti myöhemmin ruuan säilytys paikkana.

Yksittäiset suuret haavat, koivut ja leppäryhmät on löytäneet myös paikkansa sopivista vähän tilaa vievältä paikalta. Pellon metsitys alueilla ei meille ole vielä löytynyt järkevää säästöryhmän paikkaa.

Kokonaisuutena säästöryhmät ym. muut jättöpuut ei ole kallis rahallisesti, eikä poikkea kovin pahasti kaukomaisemasta, jos paikan valinnan voi tehdä itse ennakkoon, myyntiarvoltaan halvoista tarpeista, ” ainakaan toistaiseksi ” !

4% metsäpinta-alasta hakkuiden ulkopuolella. Merkitystä lähimaisemassa ja lähes luonnontilaisen kaltainen.

-Sekapuuston suosiminen, vaikeaa koska aiempi omistaja hoitanut kovalla 60-luvun otteella. Ottaa vielä muutaman vuoden ennenkuin saa yhden puun perimällä jalostetut kuusikot pois kierrosta. Samaten aiempi polvi hävittänyt kaiken ison haavan, raidan ja pihlajan. Samaten leppä on harvinaisuus,koska polttopuun tarve ollut kovaa.Mutta koitetaan lisätä jokaista.

-Riistatiheiköt. 0,5 ha kuvio yritetty uudistaa 20v sitten kuuselle. Kasvupaikkana pintakasvillisuuden mukaan Mt ja ilmeisesti kuntan alla peruskallio. Eli ei kunnon kasvua. Kuuset tällä hetkellä 1m-1,5m pitkiä ja olkoot käsittelemättä eli riistametsänä menee 4ha luontaisesti koivulle uudistetun Mt:n keskellä.

-Lahopuutaa koivusta ja haavasta pystyyn kaulaamalla.

Nyt otin pari tähtikirjaajan kuivattamaa kuusta polttopuuksi. Jos olisi tuuli ehtinyt kaataa niin saavat olla siellä.