Keskustelut Luonto Miten luonto huomioon omissa metsissä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 70)
  • Miten luonto huomioon omissa metsissä

    Merkitty: 

    Tehdäänpä niin, että vaihteeksi toisten tyhmyyden todistelun sijaan keskustellaan siitä, miten itse kukin ottaa luonnon monimuotoisuuden huomioon omissa metsissään? Ei mitään ”ympäristöoppaan” korupuheita, vaan niitä todellisia tekoja, joita tekee…tai edes yrittää. Toisinaan hakkaaja tuhoaa hyvän aikeen 🙁

    Minulla muutama kohta:

    – järeät ”jättiläispuut” jätetään – näitä joskus konemies menee kaikesta huolimatta kaatamaan…

    – taimikonhoidossa jätän pienialaisia lepikoita pystyyn taimikon sekaan

    – jos pieni ”rytömetsän” läntti, annan se olla luonnontilassa

    – jo edellisten sukupolvien säästämät ”kirveenkoskemattomat” jatkavat matkaansa; nämä ovat järeitä mäen-/kallionlaen metsiä

    – kaikkia tuulenkaatoja ei korjata, varsinkin ellei kuusia

  • Puuki

    Joidenkin mielestä ei pitäisi kuulua tilastoissa suojelupinta-aloihin mutta ehdottomasti kyllä on juuri sitä.

    Ai kuuluuko vai ei tilastoissa suojelupinta-aloihin ?

    Monet eläimet mm. jotkin pikkulinnut osaavat esim.  kuljettaa jälkeläistensä (ja omansa) ulostukset muualle pesän lähistöltä.    Säästöpuuryhmiä/riistatiheikköjä voi perustaa useita pieniä eri pakkoihin, niin toimii ”osuuskauppaväki”, sano.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Visakallo

    ”Riistatiheikkö on nykyajan metsästäjien puuhastelua ja metsäalan viherpesua.   Leikitään riistanhoitajaa toisten kustannuksella.”

    Se on juuri näin kuin Timppa totesi. Jokainen osaa laskea, paljonko metsänomistat maksavat nykyisin tekemättömästä työstä, jos raivauttavat taimikoitaan vieraalla. Kun raivaa itse, ei tule petetyksi.

    A.Jalkanen

    Sekä Luke että se Pyry biologi ovat ottaneet blogissa kantaa suojelun pinta-alojen tilastointiin. Ei ole helppo tehtävä kun eri luokkia on paljon.

    Minun rantojensuojelualueeni ei siis oikeastaan kuuluisi metsien tiukimman suojelun luokkaan, koska siellä saisi tehdä hakkuita, vaikka ei luultavasti enää koskaan tehdä saarisijainnista johtuen. Tilastossa kuitenkin tällä hetkellä mukana, kuten aivan oikein onkin.

    Rukopiikki

    Katselin syksyllä ruska aikaan ikivanhaa kuivahkon kankaan metsää. Luonnostaan jo harvaa jossa keloja ja satoja vuosia vanhoja mäntyjä. Kuusia siellä täällä. Maapohja sileää. Tuollaisen kankaan hakkaamista miettii kaksi kertaa niin kaunista se on. Tuntuisi suorastaan rikolliselta hakata se ja rikkoa sileä maa ja tehdä siitä taimitureikko. Etelässä ei tuollaisia paikkoja tosin edes ole.

    Timppa

    Lapin metsät onkin eri juttu.

    Tehtiin hakkuu vuonna 2006.  Olisi voitu hakata pienen umpilammen vierestä samalla pieni ohutturpeinen suo, jolla kasvoi muutama jo ikkääntynyt kunnon mänty.  Ajattelin, että jätetään rauhaan.  Tuli uusi rantaosayleiskaavaehdotus, jossa se minun suojelema suokuvio olikin noteerattu luontokohteeksi maininnalla vähäpuinen suo.

    Olisi siinä kaavassa muutakin.  Erään suon tienoot oli merkitty luonnonsuojelualueeksi.  Ne oli kuitenkin lähes kaikki vuosien kuluessa hakattu aukoiksi.  Ihmeellistä asiassa oli, ettei paikalla ollut mitään rantaa.  Vain suota, josta puolet kuului Valtion Natura-alueeseen.  Kai joskus oli jonain kesänä ollut jotain vettä, sillä kartassa oli sama sininen kuin Päijänteessä.  Otin kuvia ja lähetin maininnalla, ettei tästä rantatontteja saisi myytyä.  Edes saappaan terät eivät kastuneet.  Poistivat mukisematta merkinnän.  Sanoivat, ettei paikkaa ollut tutkittu.  Luulen, että valehtelivat.  Nimittäin olivat havainneet, että em lammessa, joka sijaitsee lähellä tuota suota asustaa harvinaisia korentoja.  Mikseivät olleet käyneet sillä suollakin.

    Isomman järven rannalla asustaa kaavaselostuksen mukaan viitasammakoita, jotka ovat kuulemma harvinaisia, mutta aika usein niitä löytyy juuri rakennuspaikoilta.  Tänne ei ole tarkoitus rakentaa mitään, mutta, jos olisi niin saattaisi olla melkoista harmia.

    Nykyään rantaosayleiskaavat kattavat kaikki pienet lätäkötkin, joten kannattaa tutkia heti luonnosvaiheessa  tarkoin, ettei tule yllätyksiä.

    Ola_Pallonivel

    Rantakaistaa, kymppikohde ja säästöpuita. Siinä suojelua ilman korvausta. Nyt säästöpuiden määrä tulee lisääntymään. Jos menee överiksi, niin pitää ruveta niitä taimikosta poistamaan. Iso haapa näivettää kasvun isolta alueelta. Tekopökkelöt siinä mielessä parempia. Puron laitaa raivaan, ettei sitä joku ala suojelemaan. Kääntyy suojelu itseään vastaan.

    Kuusista koostuvaa riistapuskaa olen seurannut, onko siellä elämää? Ei ole, kuin ehkä supin suoja. Aukolla paljon enemmän elämää. Pupu lähti jaloista karkuun, hiirulaisen tapoin vahingossa heinää tallatessa. Vai oliko myyrä, en tietä. Lintuja on paljon. Tämä siis vatukkoa ja horsmikkoa.

     

    Visakallo

    Joku taisi täällä palstalla kerran sanoa, ettei säästöpuista tule metsänomistajalle mitään kustannuksia tai tulonmenetyksiä. Olin silloin hieman eri mieltä, ja olen edelleen. Lähiaikoina tulee avohakkuuseen 1,5 hehtaarin tasaikäinen ja -kokoinen kuusikko, jonka kaikki puut ovat reilusti yli kiintokuution runkoja. Säästöpuita on jätettävä pystyyn yhteensä 30 kpl, puolet sellaisenaan, puolet tekopökkelöksi tehden. Kyllä niille se yli 2500 euroa, alv 0% arvoksi tulee, kun latvusmassa ja kannotkin jäävät näiden puiden osalta korjaamatta.

    Ola_Pallonivel

    Jättää ne aukon laitaan ja tekee myöhemmin hankintana pois.

    Visakallo

    En ole tähän mennessä tuonut yhtään säästöpuuta pois metsistäni, enkä tuo nytkään.

    arto

    Miksi 30kpl kun vähempikin riittäisi. Jos puita jättää tekopökelöitä ei tarvitse jättää. Halkaisijaltaan 30 cm

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 70)