› Keskustelut › Puukauppa › Miten lenkous kannattaa tukissa mitata.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9

  • Miten lenkous kannattaa tukissa mitata.

    Lähetetty: 10.1.2024, 18:45

    Merkitty: 

    <p>Tosiasia on, että kun motokuski havaitsee puussa lenkoutta, se menee lähes aina saman tien kuiduksi. Useimmiten tässä tapahtuu virhe.</p><p>Ensinnäkin tyvestä tulee ottaa 1 m pois, ennekuin lenkoutta mitataan. Sitten lenkoutta saa olla 1 cm metrillä. Tätä melko huomattavaa lenkoutta ei voi tarkasti silmällä mitata, ellei ole 1 m rimaa, jossa on 1 cm ulos jäävä ruuvi keskellä. Jos rima puun päälle pantuna keikkuu ruuvin varassa, kyseessä on tukki. Jos riman toinen pää on selvästi irti rungosta, kyseessä on sillä kohden tukissa liikaa lenkoutta. </p><p>Tarkastelussa pitää myös muistaa puun tyven normaali leveneminen = kaarnapinnan kaarevuus alaspäin mennessä, joka voi lisätä lenkousvaikutelmaa. </p><p>Hämmästyttävän harva runko on oikeasti liian lenko, kun mennään mittaamaan.</p><p>Valitettavasti konekuskeilla ei ole koskaan tuollaista 1 m tarkistusrimaa kopissaan ja käytössä, ei metsänomistajilla eikä MHY:n miehillä liioin. </p><p>Kannattaisi olla. Moni tukkihylky jäisi tekemättä, mikä näkyisi myös tilityksessä. </p><p>Olkaapa myyjät tarkkana, Tehkää rima ja käykää mittaamassa. Yllätytte. </p><p> </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 10.1.2024, 19:34

    Jos tukista mitataan lenkoutta vain metrin matkalta, niin silloin olisi tehtävä vain metrin mittaisia tukkeja.

    Lenkous on tukin TASAISTA käyryyttä.  Kun lyhin normaali tukki on 43 dm pitkä, ja metri tyvestä jätetään huomioimatta (90 cm) – niin tukin ydin saa olla 3,3 cm lenko. Sitä ei mitata metrin rimalla.

    mehtäukko 10.1.2024, 19:40

    Kun halutaan ruveta spekuloimaan vaikkapa puun korjuusta, siinä varmaan riittää sarkaa loputtomasti. Tuo keppihomma saattaa jonkun mielestä soveltua koneellisen puunkorjuun apuvälineeksi.

    Miksihän sitä ei jo käytetty manu- korjuun aikaan kengänvarressa tai kaulassa roikottaen?

    suorittava porras 10.1.2024, 20:07

    Sahalta saadaan ihan mitattua tietoa lähes reaaliajassa ,mikä pölkky on vajaalaatua ja mikä kelpaa. Metsässä runkojen muotoja on mahdoton mittailla . Alle minuutti/ runko on aikaa sen käsittelyyn. Puu siis katkotaan sillä perusteella ,miltä se kuljettajan silmään näyttää , ei välttämättä niin ,mitä se oikeasti olisi.

    Virheitä tapahtuu molempiin suuntiin. Virheitä syntyy helpoiten heikkolaatuisella kohteilla olosuhteissa ,joissa näkyvyyttää rajoittaa aluskasvos.

    Joillekin voi tulla mieleen ,että motokuski voisi tarkistaa runkomuodon kaatamalla rungon poispäin ja katsomalla puun ollessa kourassa kaadettua runkoa tyvestä latvaa kohti. Siihen toimintatapaan sisältyy merkittävä työturvallisuusriski ,jos kone rupeaakin yllättäen syöttämään runkoa kohti kuljettajan otsaa 6metrin sekuntivauhtia. Minulla on kuva seurauksista tilanteessa ,jossa koivurunko on lävistänyt ko tilanteessa koneen ohjaamon ja vienyt kuljettajalta hengen.

    Isäntä voi vapaasti mittailla tehtyjä pölkkyjä ,mutta konemies tekee ratkaisut kopista poistumatta ja mieluiten niin ,että toimitaan turvallisesti. Sahalta saatu palaute ohjaa tekemään oikeat ratkaisut. Saha järjestää myös laatukoulutukset.

    Metsuri motokuski 10.1.2024, 20:25

    Noinhan se menee kuten jätkä kirjoitti. 1 cm lenkous metriä kohden pitää olla tasaisesti koko tukin pituuden. Jos jossain kohdin ylittyy tuo yhden sentin lenkous pitää pätkä poistaa. Minun aikana ei enää sahatukin laatuvaatimuksissa ollut tuota tyven ensimmäisen metrin poistumaa.

    Sahalla nuo pölkyt sitten mitataan laserin avulla josta tulee palaute kuljettajalle. Yleensä hylkäysprosentti pyörii alle 5% joka kertoo aika hyvin kuljettajan tarkkuudesta mitata puun lenkous silmämääräisesti. Yleensä oli niin , ainakin minulla, että kun koppiin näit että puu on lenko niin silloin se todella oli liian lenko.

    metsä-masa 10.1.2024, 20:56

    Veli- Jussi toi arvokkaan asian tukkileimikon korjuun valvontaan. Jos puunostaja antaa myyjälle tukin laatuvaatimukset silloin niitä on syytä myös valvoa hakkuun aikaan.

    ”Lisäksi hyvä huomio aloittajalta oli sekin, ettei lenkoa tukkia tukkikasasta löydy”, käytännössä varsinkin nuori kuljettaja on aluksi epävarma tukinlaadusta ja varmistaa sitä tekemällä mieluummin kuituja. Joskus myös totuttu tapa on tullut sallituksi, jos hakkuun valvontakaan ei siihen ole puuttunut.

    Nuori kuljetta on jo moto kuljettajan koulutusaikaan voinut saa kannustusta raakittoman tukin tekoon, lisäksi puunostajan tukin vastaanoton kuorma-ja kk. kohtaiset palautteet on tunut siihen lisää  onnistumisen tunnetta.

    mehtäukko 11.1.2024, 05:16

    ”…saanut kannustusta raakittoman…” . Onkohan metodi tuo? On vähän eri asia, jos puhutaankin  laadukkaan työn peräänkuuluttamisesta.

    mehtäukko 11.1.2024, 07:51

    Metsänmyyjähän tarjoaa omaa tavaraansa kaupaksi ostajille. Kauppakirjaan on syytä lisätä valinnaisesti kaksi ruksia.

    Ainaisen epäluulon ja kyseenalaistamisen lopettamiseksi olisi syytä säätää sellaisille tapauksille mo:n velvollisuus laaduttaa pystymetsänsä käyttäen apunaan vaikkapa erilaisia keppejä. Laadutuksessa hän tekee myös tukkirungon jaon.Tuloksen hän merkkaa pituuksina ja sovituin erivärisin maalimerkein ympäri runkoa rinnankorkeudelle. Lopputulemana hän täyttää pöytäkirjan saavutuksestaan ja vakuuttaa allekirjoituksellaan sitoumuksensa.

    Korjuussa motokuski katkoo rungot tämän varman ja selkeän ohjeen perusteella enempiä tressaamatta, sillä palautteissa mikään taho ei voi epäluuloillaan hiillostaa häntä asiasta. Oikeudenmukaista, eikö niin!

    suorittava porras 11.1.2024, 08:47

    Voi myös esittää kysymyksen , kelpaako avaajalle lengoista puista valmistettu puutavara? Minulle ei kelpaa eikä monelle muullekaan .  Ei riitä ,että pölkky voidaan sahata. Siitä saatujen jakeiden on pysyttävä kuosissaan myös sahauksen jälkeen. Itselleni riitti opiksi yhden talon rakentaminen ”hankintapuun laadulla” katkotuista puista valmistetusta sahatavarasta. Varsinaisen herätyksen koin naulatessani puulattiaa lievästi legoista mäntyrungoista sahatusta tavarasta. Kuivauksen jälkeen pitkä pätkä lankusta päätyi polttopuuksi ja jos ei päätynyt sai  hetken päästä ihmetellä irvisteleviä saumoja lattiassa.

    mehtäukko 11.1.2024, 09:11

    Tuo metsä-masan neuvo” jos puunostaja antaa myyjälle tukin laatuvaatimukset, silloin niitä on myös syytä valvoa hakkuun aikana” pätee myös kääntäen.

    Epäkurantin tavaran kaupittelu ja hoitamattomien velvollisuuksien hymistelyt olisivat ensin laitettava tapetille.

    Jätkä 11.1.2024, 09:55

    Lenkous tukissa ei ole aina paha vika, riippuu hieman millaiset sahauslaitteet sahalla on.

    Kun pelkkasaha sahaa lengon tukin köyry ylöspäin ja jakosaha sahaa pelkan lappeellaan niin, että paraimmillaan yksi terä kulkee ydintä pitkin, niin sahatavara tulee tasalaatuista ainakin sivuvääryyden osalta. Sitten saheet paistetaan kuivaamossa suoriksi, ja pakataan vientiin.

    Kun me sahasimme laatutukeista puusepänlaatuista tavaraa, sahasimme tukin keskeltä laudan, jossa oli koko ydin, se meni C-laatuun, muut A-laatuun.

    Sangen monissa sahalaitoksissa on automaattisesti pelkan keskittävät jakosahat ja niissä tuo sahaus onnistuu.

    Vanha – hyvä apteerausohje oli, että latvaläpimitan kokoinen sahaustulos pitää tulla täytenä tyveen asti (siis ei vajaasärmää) -että silloin tukki on kelvollinen.

    Kone-Hemmojen väite siitä, että ei muka ehdi katsomaan tukkirunkoa, on Hätä-paskan tasoa. On joko kone liian nopea, taikka kuski liian hidas tekemään työnsä hyvin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9