Keskustelut Metsänhoito Miten kannattaisi lannoittaa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
  • Miten kannattaisi lannoittaa?

    Ostetulla palstallani on n.1,5ha.n kuusikko.Alueella on todella paha boorin puutos.Runkoja on vain 200-300 kpl/ha.Ovat jo tukkirungon kokoisia,mutta todella pahasti”sateenvarjo”latvoja.Meinasin laittaa alueelle solubooria.

    Milloin kannattaisi kylvää boori?Nyt,kun puut ovat pystyssä ja pohja muokkaamaton,vai kun alue on muokattu ja istutettu,vai vielä myöhemmin?

    Onko kellään kokemuksia tuollaisesta allueesta?Metsä ollut aikoinaan metsälaitumena lehmille.Pohja kivennäismaata,ja aika rehevää.

  • Kumikettu

    Pyydän aloittajaa ottamaan vakavasti boorin ohella myös muiden kivennäisten puutostila. Mhy:n asiantuntija auttaa testaukseen esim. haulikolla latvustosta rojautetun neulasnäytteen. Tästä selviää oikea lannoite, joka voi olla vaikka Metsän NP2 tai vastaava. Toki voit selvityttää hivenainetason labrassa ominkin nokkinesi, mutta oikea lääke ja sen annostus on mielestäni tohtorin asia.

    Samalla kannattaa fundeerata, vaivaako sama asia koko palstaa, vai pitäisikö näytteitä kerätä useampi.

    Kumikettu

    Tuo Savenmaan Etidekahydrate-booraksipussi on muuten tuttu tapaus. Se on lähinnä pH-tason stabiloimiseen tarkoitettu jauhe. Soveltunee ehkä jollekin pellolle lannoituksen ohessa, jos sinnekään. Urealiimaan soveltuu kuitenkin. Home- ja hyönteistorjuntaan sekä puhdistukseen lukee booraksia myös käytettävän ja neutronisieppona atomivoimalassa (Tsernobylissä olisi ollut tarvetta muutamalle lavalliselle jo pian puolenyön jälkeen) ja metallien työstössä alentamaan työstölämpötilaa eli sulamispistettä.

    metsänkasvattaja

    johtuukohan  puiden  huonolaatu  kokonaan ravinteista  oliskohan  aikoinaan  jäänyt  taimikon  raivaukset  tekemättä  lepät  yms  roskapuut ovat voineet  vaivata   vuosikymmeniä  latvuksia  ja   ne on sitten raivattu  liian  myöhään

    Ola_Pallonivel

    Ravinteita puuttuu todennäköisesti myös muilta kuvioilta ja siksi sen selvitys olisi tärkeää. Jos alaa on useampi hehtaari, niin sitten helikopterin avulla boorin levitys. Loppulasku ei ole iso.

    pystykorvat

    Helikopterilla booria pari kiloa hehtaarille.? Tietysti jos boori tuodaan terveyslannoitteena tuhkana niin silloin. Silloin tulee puutuhkassa lähes 10 kiloa  hehtaarille, turvetuhkassakin  kolme kiloa. Mutta on sillä hintansa eikä 1,5 hehtaarin palaa kukaan lentolannoita.

    Aamupäivällä reppuruiskulla on boori metsässä. Hinta se 60-70 €. Vaatii tietysti kävelemistä semmoiset 3-5 km. Tuli viime kesänä tehtyä tuommoinen operaatio, tosin hehtaarin pellolle

    Jos on ajourat niin traktorin ruiskulla se tapahtuu helposti. Bortrac pönttö 200 litraan vettä jolloin ruiskutettavaa nestettä riittää koko hehtaarille eikä ruisky hörsäise tyhjää..

    Ola_Pallonivel

    Se on joku 700kg säkki, jonka helikopteri levittää. On siinä toki muutakin. En muista tarkkaan, kun aikaa kulunut ainakin 7 vuotta. Jos pinta-alaa on vaikka 5 hehtaaria ja se on raivaamatonta, niin helikopteri on järkevä valinta.

    pystykorvat

    Ei ole järkevä jos sinulla ei ole omaa helikopteria. Maastolevitys ajouria pitkin on tuhkalannoituksessa reilu puolet helikopterilevityksen kustannuksesta. Ja luuletko että ruotsalainen ! helikopteri lentää sinne sen pikku plänttisi levittämään.

    Minulla on aika tuore kokemus 9 hehtaarin tuhkalannoituksesta. Ei semmoiseenkaan kannata helikopteria tuoda. Helikopterin etu on se että se ei rasitamaastoa ja turmele juuristoa.  Mutta siltäkin välttyy maastolevityksessä routa-aikana.

     

    helikopteri soveltuu vain isommille aloille tapahtuviin yhteishankkeisiin tai  suurille metsänomistajien aloille.

     

    Ola_Pallonivel

    En luule mitään, vaan tiedän. MHY kerää alueet nippuun ja kaikki mukana olevat alueet tehdään samalla kertaa. Mukana useita maanomistajia, niin laskee kustannuksia.

    Kurki

    johtuukohan puiden huonolaatu kokonaan ravinteista oliskohan aikoinaan jäänyt taimikon raivaukset tekemättä lepät yms roskapuut ovat voineet vaivata vuosikymmeniä latvuksia ja ne on sitten raivattu liian myöhään

    Muokatuille alueille, jotka ovat kovakasvuisia, ei ole olemassa jalostettua männyn siementä, jossa latvanvaihtoja ja paksuoksaisuutta ei olisi lähes joka puussa. Sama asia kuin reheville maapohjille ei ole olemassa jalostettua männyn siementä, vaan ne pitää uudistaa kuuselle. Itsellä on juuri näitä itse muokattuja alueita, jossa ravinnetasapaino kestää luontaisesti palautua 20 vuotta. Hiekoivu kyllä kasvaa ilman lannoituksia, mutta tekee sekin jonkin paljon kaksiharaisia. Yksistään boori ei korjaa mitään. Olen lannoittanut nämä muokkaukset kevyesti RPK-lannoitteella, jossa on myös boori mukana. Tuossa mitä nyt olen näitä mäntyviljelmiä ollut väljentämässä 1500..1600 kpl harvuuteen ja tehnyt niistä klapeja ja joissa valtapituus on 8…10 m ja rkl. n.15cm, suurin osa on susipuita, joita nyt poistan. Latvaa vaihtaneita oksaisia ja lenkoja. Mutta kyllä tästä paikallisesta siemenestä kasvaneista taimista näkyy noita hyviä kloonipuitakin läytyvän aivan riittävästi. Jotain 4..6m välein on hyvärunkoisia mäntyjä ei yhtään latvanvaihtoa 16 vuoden kasvun aikana(+3 vuotta, kun siemenlähtöisiä, 16 vuotta vastaa istutusta.) ja ovat jo 2 tukin puuaihioita, jotka olen karsinut 5..6m korkeuteen samalla.

    Minulla olisi kasvamassa muokkausalueiden ensimmäisen sukupolven siemenpuumetsikkö.

    A.Jalkanen

    Latvanvaihto voi johtua toisinaan myös tuhosta, kohdistunut joko latvakasvaimeen tai latvasilmuun.

    Kyllä mäntykin kasvaa hyvin rehevällä maalla ja jopa laadukkaasti, jos sen saa syntymään riittävän tiheänä metsikkönä, jossa sen alkukasvu ei ole liian nopea.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)