› Keskustelut › Metsänhoito › Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • Miten jatkuvalla kasvatuksella menee nyt?

    Lähetetty: 22.8.2016, 18:57

    Kun tulin Metsälehden keskustelupalstalle vuonna 2008, oli jatkuva kasvatus lähes päivittäinen puheenaihe.
    Esitettiin hyvinkin monentasoisia ja jopa kiihkeitä mielipiteitä ko. kasvatusmenetelmän paremmuudesta, ja joitakin vastamielipiteitäkin taisi myös olla.
    Miten on nyt, kuinka moni siirtyi jatkuvaan kasvatukseen?
    Houkuttiko silloin kielletyn hedelmän maku enemmän kuin itse menetelmä?

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 18.9.2016, 09:51

    Se on hyvä että valinnanvapaus säilyy.

    MaalaisSeppo 18.9.2016, 10:27

    Näin on tapahtunut. JK on vakiintumassa ”satiaspuolue”-tasolle.

    Jätkä 18.9.2016, 10:33

    Suurin ongelma Jatkuvassa kasvatuksessa lienee korjuuvauriot, joiden välttäminen lienee lähes mahdotonta ainakin kuusikon kesäsavotoinnissa.

    Kun jatkuvassa käydään metsässä alvariinsa, tulee sinne pyörän – ketjujen – tai telojen jälkiä väistämättä.

    Jos lisäksi korjuuta tehdään superkevyellä kalustolla, pitää metsässä ajella joka puunvälistä. Sellaisessa puunkorjuussa voidaankin puhua metsänraiskauksesta, jossa on aika kovat rangaistukset.

    antinpoika 18.9.2016, 11:16

    Mikä ero hakkuutavalla on juurivaurioden syntyyn jos olet kesällä
    sinne kuusikkoon todellakin menemässä, eihän siihen hakkutapa mitenkään vaikuta, eikä se vaikuta myöskään korjuuvauriohin, siihen vaikuttaa vain ja pelkästään motokuski.
    Miksi hakkaat alvariinsa jk-hakkuita, jonkinlainen keskiarvo on hakkuuväleillä 20-vuotta, eihän siellä silloin alvariinsa olla ja miksi
    koneesi ovat pieniä.
    Ja mitä vielä, ottakkaa nyt järki käteen ja menkää katsomaan
    niitä jk-hakkuita jos ne keskustelupalstaa pidemmälle sitten kiinnostaa, ei näitä hakkuita kellekkään väkisin tarvitse tehdä.

    Jätkä 18.9.2016, 12:34

    Jos yritetään tehdä jatkuvaa kasvatusta niin, että siellä käydään vain kahdenkymmenen vuoden välein ja silloin työstetään isoilla koneilla, niin sieltä hakkuun yhteydessä viedään suurimmat puut.
    On moto sitten millainen tahansa, se kiskoo kaadettua puuta maata pitkin, jolloin ne kuusentaimet, joista pitäisi jatkuvasti kasvaa uusia suuria puita, lahmaantuvat ja vaurioituvat niin, että lahon puun syntyminen lienee varmaa.

    Ainoa mahdollisuus olisi karsia ja katkoa puut siinä, mihin ne kaatuvat.
    Vain kuusi uudistuu ison puuston alle, jos kenttäkerros on riittävän ohut.
    Ajelu raskailla koneilla rikkoo juuristoa laajalti, kuten myös pikkukoneillakin.

    Olen kyllä nähnyt onnistuneitakin harsintahakkuita, mutta ne on tehty taidolla ja varovasti. Kuitenkin ne ovat olleet hakkuun jälkeen vajaatuottoisia, kun on mitattu pohjapinta-aloja.

    Metsuri motokuski 18.9.2016, 13:23

    Kyllä se noin menee kun jätkä kirjoitti. JK metsän hakkuut tarvii aina isot koneet. Pienellä sinne on turha mennä yrittämään. Kuution / kahden puiden käsittely ilman vahvaa konetta on räpeltelyä eikä se johda mihinkään. Korjuuvauriot lisääntyy eikä raakeiltakaan voida välttyä kun tehoa puiden käsittelyyn ei ole.

    Se on myös fakta että isojen puiden siirto ajourien välistä ajouran varteen tuhoaa olemassa olevaa taimikkoa ja oksat saattavat repiä jäävien puiden runkoja. JK metsä pitää hakata harvaksi, jotta näiltä vältytään. Jos hakkuu tehdään voimakkaana niin 20 vuoden päästä sinne ei vielä ole asiaa.

    JK metsän hakkuut sopivat minusta ainostaan männikkökankaiden ja puistometsien sekä joissakin tapauksissa koivikoiden käsittelyyn, Kuusikoille se ei sovellu, koska vahingot juuristolle sekä rungoille voivat muodostua ongelmaksi. Samoin uuden metsän taimettuminen vahvan kuntan alueelle on vaikeaa. Jos kuusi valtaisia metsiä ajatellaan myös rahantuoton kannalta eikä esteettiseltä kannalta niin JK metsät eivät tahdo tässä vertailussa pärjätä.

Esillä 6 vastausta, 51 - 56 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6