Keskustelut Metsänhoito MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 180)
  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

  • Gla

    Joku ajatus kokeilijallakin pitäisi hommassa olla. Ihan heti ei tule mieleen, mitä erirakenteisuuden säilyttämisellä kuusikossa voisi tavoitella.

    suorittava porras

    Jalkasen malli sotii vahvasti sitä tosiasiaa vastaan ,että monesti on järkevää jättää jopa viimeinen harvennus väliin ,jotta vältytään tuulituhoilta. Vähänkin kivikkoisemmalla maapohjalla syntyy aukko ihan itsestään ,jos puiden tiheys pudotetaan 200 runkoon.

    Tuolla oli viittaus myös mäntyjen poistamiseen ennen päätehakkuuta. Ne kuitenkin pysyvät varmimmin pystyssä. Jätäpä vastaavasti kuusi pystyyn männikön viimeisen harvennuksen yhteydessä . Suurella todennäköisyydellä se kuusi on nutullaan ennen päätehakkuuta . Metsään tosin syntyy mukavasti järeää lahopuuta , jos toimitaan näin. Jalkasen mallilla tätäkin enemmän. Ratkaisu ei poikkea paljonkaan siitä , kun konnevetinen mo yritti siirtyä jaksollisesta menetelmästä jatkuvaan .  Laaja tuulen runtelemä harveikko oli lopulta laitettava kokonaan uusiksi muutaman vuoden kuluttua etupainoisen vanhan metsän harvennuksen jälkeen.

    Makarov

    Voihan sitä erirakenteisuuttakin kokeilla. Jonku verran sitä kokeillut mutta tuolla aikaisemmin mainitsinkin että en ole ollut tyytyväinen siihen.

    Nythän sen tekee omalla kustannuksella. Olisi paha jos olisi vielä vajaatuottoisen metsän uudistamistuki käytössä, sehän taisi loppua 2015. Eli vajaatuottoiselle alueelle sai taimet ja osan muokkaus kustannuksista valtiolta. Sitä varmaan uudemman metsälain aikaan käytettäisiin hyväksi. Tiedän tapauksia ennen kemera muutosta joissa hieskoivikoita harvennettiin vajaatuottoiseksi ja hakattiin kolmenvuoden kuluttua kun hakkuu oli taas sallittua kuviot nurin. Siihen sitten hommattiin ilmaiset taimet valtion piikkiin.

    Visakallo

    Meistä varmaan suurin osa toivoo, ettei EU asettaisi metsille kiertoaikojen pidennysvaatimuksia, mutta siihenkin on valitettavasti syytä varautua. Miten tämä tehdään päätehakkuuikäisissä kuusikoissa hallitusti niin, että ne pysyisivät kasvukuntoisina ja välttyisivät tuhoilta? Tästä on puhuttu tähän asti yllättävän vähän. Mitä näkemyksiä palstalaisilla on? Onko hakkuukypsän metsän elvyttäminen ja kiertoajan jatkaminen hallitusti mahdollista?

    Gla

    Miten kiertoaika määritellään? Kasvatan koivikkoa, jonka alle tulee luontaista kuusta. Kun koivut on poistettu, jäljellä on kuusikko, joka on nuorempi kuin kiertoajan alusta laskettuna. Kymmeniä vuosia taaksepäin ei kannata dokumentteja uudistamisesta etsiä. Joku voi silti arvioida päätehakkuun ajankohtaa kuusten perusteella. Nekin ehkä kerran yläharvennettuja.

     

    Panu

    Metsälehden esittelemässä 90v kuusikossa, jossa on 1200m3/ha on 800 runkoa / ha. Jatkaisin kiertoaikaa lannoittamalla, en harventamalla.

    Visakallo

    Samaan tapaan kuin Gla minäkin tuommoisen tapauksen ajattelisin menevän. Taas puhtaan hakkuukypsän koivikon kiertoajan pidentämisessä ei kyllä olisi mitään järkeä kenenkään muiden kuin tikkojen kannalta. Puhtaassa männikössä taasen muutama lisävuosikymmen ei juurikaan vahinkoa tee.

    Timppa

    Systeemi siis epäilemättä onnistuu joskus.  Kuten  tuolla edellä kirjoitin, on liikaa muuttujia ja vähän hyötyä, jotta kannattaisi yrittää.  Meillä on sitä paitsi yksi vähän vastaavanlainen yritys reilun 20 vuoden takaa Saarijärveltä.  Siinä jätetyt puut alkoivat kuolla.   Yksi kerta riitti.  Päätettiin, ettei koskaan enää harvenneta ikääntyneitä kuusikkoja.

    pihkatappi

    Mihin noita ylijäreitä tyviä saa myytyä? Korjuukin on kalliimpaa, kun moto ei saa normaalisti mitattua ja kaatojakin tehdään välillä moottorisahalla. Ja jos tyvessä on laho, terve latva ei paljon auta. Ymmärrän, jos on luontoarvoja, mutta taloudellinen riski tuossa kasvaa, kun harvennuksella myyty puusto meni hieman halvemmalla, lannoitus investointi meni hukkaan ja lahot tuulenkaadot jäi korjaamatta.

    En vastusta ajatusta, mutta jos todetaan että mitään ei ole hävitty, kun puusto ei elvykään, ei pidä paikkaansa. On hävitty.

    1Vili

    <p>Ei muuta kuin puut kaatoon ja uutta tilalle.</p>

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 180)