Keskustelut Metsänhoito MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 180)
  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

  • mehtäukko

    AJ ”…Palstalla ei ole itsellään uskottavuutta, koska tätä ei toimiteta, vaan uskottavuus vain sen kirjoittajilla…!”     V-kallo:   ”Ei Sahalan kartanolla ole mitään tarvetta kaunistella asioita..”   Niin, miksi piilottautua jonkun mökin taakse, kun henkilöhän sieltä suoltaa ilmoille ”puolitotuuksia”?

    Aloituksessa…” Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä..”

    V-kallo…” Vanhan metsän elvyttäminen ei ole aivan niin harvinaista kuin ensin saattaa tuntua. Eiköhän sitä yksi jos toinenkin ole meistä harjoittanut jossain kohteilla ainakin pienimuotoisesti…” , jossa Tuhti-kärritkin vilahtelivat!

    Kun joku lautaseinäisen talon nimissä esittää sekavaa sillisalaattia lukijain  nieltäväksi, miksi asia vääntyy aivan toislaitaiseksi puolusteluksi ? Samoja asioita on vaahdotettu vain hetki sitten täysin toisenlaisin perustein! Pilvin pimein ja pienimuotoisesti ovat äärilaitoja.

    Visakallo

    Koville näyttää ottavan mehtäukolla palstan seuraaminen! Pidä sinäkin hyvä mies kuukauden tauko aivan toisissa ympyröissä. Se tekee hyvää!

    KeMeRat

    ”Meikäläiseltä löytyy toinenkin 10 hehtaarin elvytyskohde. Se on yli 60 vuotta sitten ojitettu suometsä, josta on tullut muuttuman kautta nykyistä turvekorpea. Siellä tehtiin aikojen edetessä tarvittavat raivaukset ja harvennukset, perattiin ja täydennettiin ojat 90-luvulla, tehtiin terveyslannoitus, ja nyt viimeksi tehtiin tasaushakkuu, jossa poistettiin alle jääneet kituvat puut ja muutamat ylisuuriksi kasvamassa olleet puut.”

    Eli ihan tavallinen turvemaan metsän käsittely… Hoh hoijaa.

    Visakallo

    Kun nyt mehtäukko vei keskustelun lautaseiniin, niin puhutaan sitten niistä. Vanhan metsän elvyttämisessä on paljon samaa kuin vanhan rakennuksen peruskorjauksessa. Molemmissa on vanhan laittaminen matalaksi ja uuden tekeminen selkein ja järkevin vaihtoehto. Mutta sitten on myös ne kohteet, jotka kannattaakin säilyttää ja nykyaikaistaa, ja näin jatkaa niiden kiertoaikaa. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei tästä ole olemassakaan kaikille soveltuvaa yleisohjetta, vaan ratkaisut on aina tehtävä tapauskohtaisesti.

    Visakallo

    KeMeRat: ”Eli ihan tavallinen turvemaan metsän käsittely… Hoh hoijaa.”

    Tätä juuri tarkoitinkin KeMeRat. Vanhojen metsien elvytys onkin yleisempää kuin moni tulee ajatelleeksi.

    mehtäukko

    Täytyy todeta, että tällä herra V-kallolla on käsittämätön esitetyn ja luetun ymmärtämisen puutostauti. Kun joku hätäpäissään esittää sekoavia käsityksiä ja yleistyksiä asioista, tämä herra siunattuaan toimet joutuu seli-seli tilanteisiin syyttäen, kun joku ei taivukaan nyökyttelemään!

    Ota hyvä mies raivaussahasi, ja juokse polttamaan puuttuvia litroja 500:sta!

    Visakallo

    Koetahan nyt mehtäukko rauhoittua. Veli-Jussi Jalkasen täällä esittämät asiat ovat siellä Sahalassa käytännössä toteutettuja, toisin kuin monet muut täällä palstalla esitetyt ajatukset.  Kun huomasin, että olin itsekin toteuttanut hieman samatapaisia kohteita, ja kerroin niistä, mehtäukko vetikin herneet molempiin sieraimiin, – miksi?

    Heh, heh, kyllä minä sinne metsäänkin vielä tästä lähden, mutta nyt on lunta enemmän puissa kuin maassa, joten odotellaan ihan rauhassa vähän parempia kelejä! PS. Vuonna 2020 sitä bensaa paloi r-sahassa 525 litraa.

    A.Jalkanen

    Vessillä on tutkiva mieli. Hän ottaa opiksi kokemuksistaan (liian tiheät istutukset yhdistyneenä nopeaan alkukehitykseen), kehittää menetelmiä (oja-ajoura) ja kokeilee (tuhkalannoitus, vanhojen puiden elvyttäminen). Aivan liian erikoista tälle palstalle. Vanhan hyväksi koetun arvostaminen on viisasta, mutta niin on uuden kokeileminenkin. Voidaan löytää jotain käyttökelpoista ja otetaan mukaan metsänhoidon ”kaanoniin”.

    Makarov

    Näin kuin Anneli totesi. Kyllä metsänomistaja voi kokeilla erillaisia metsänhoito keinoja niin sieltä ne aikanaan parhaimmat voi sitten käyttöön ottaa. On hyvä että on rohkeita jotka kokeilevat.

    Nuohan on nuo luontaisesti syntyneet kuusikot monesti hankalia ja mietityttää itseänikin että vieläkö harventaisi vai löisikö nurin. Tahtoo olla juuri sitä Visan kertomaa monirakenteisuutta että on reilusti isompia ja sitten pienempää ja saa miettiä vieläkö tasottaa ja harventaa.

    Panu

    Sitten on vielä ne rohkeimmat kokeilijat, jotka jättävät sen erirakenteiseksi.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 180)