› Keskustelut › Metsänhoito › MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18

  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    Sent on: 10.12.2023, 21:48

    Merkitty: 

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 11.12.2023, 19:07

    Kuusella ei tulisi mieleenkään harventaa 200/ha tiheyteen. Tuuli, aurinko ja kirjanpainajat tekevät sen jälkeen jätetyistä kuusista selvää.

    Männiköissä olen kyllä harrastanut tuota ”jatkuvaa harvennusta” mutta pohjaa en raivaa puhtaaksi vaan 200/ha tiheydellä kasvatetaan jo toista jaksoa täyttä häkää.

     

    Jätkä 11.12.2023, 19:26

    Hoidetussa metsässä tuo 200r / ha on suojuspuuasento, jonka alle toivotaan muokkauksen jälkeen kuusentaimikkoa.

    Se, kuinka lahon kuusikon saa, riippuu varmasti monesta, mutta sehän koituu varmaan seuraavan Mo:n riemuksi.

    mehtäukko 11.12.2023, 19:32

    Ihmetyttää todellakin ristiriitaiset aivopierut noin ”selkeissä” asioissa!? Jos lukija on viime vuodet seuraillut erilaisia kannanottoja perusteluineen, tällaiset pöhinät eivät kyllä lisää palstan uskottavuutta.

    A.Jalkanen 11.12.2023, 19:53

    Palstalla ei ole itsellään uskottavuutta, koska tätä ei toimiteta, vaan uskottavuus vain sen kirjoittajilla. On hyvä että täällä voidaan keskustella vapaasti epätavallisistakin ehdotuksista. Se lisää uskottavuutta.

    Visakallo 11.12.2023, 20:28

    Ei Sahalan kartanolla ole mitään tarvetta kaunistella asioita. Jos he ovat siellä saavuttaneet hyviä tuloksia elvytyksestä siihen soveltuvilla kohteilla, niin miksi siitä pitää nostaa täällä meteli? Eikö ole vain hyvä, että joillakin on resursseja ja uskallusta kokeilla asioita, joita saatetaan vielä joutua käyttämään laajemminkin? Jos joudumme EU:n ja Kotiahojen toimesta pidentämään metsiemme kiertoaikaa, ei se välttämättä onnistuisi vain siirtämällä päätehakkuuta eteenpäin, sillä metsä olisi myös pidettävä samaan aikaan terveenä ja hengissä sitomassa hiiltä.

    Timppa 11.12.2023, 21:35

    Se on selvää, että kyllä Sahalassa metsät tunnetaan.  Kuten olen tuolla edellä kirjoittanut, niin hyvän lopputuloksen edellytyksenä on monien ehtojen täyttyminen.  Jos yksikin pettää, niin harakoille menee.  Olosuhteet muuttuvat nopeasti.  Kirjanpainajien lisääntyminen muuttaa oleellisesti tilannetta.

    TV:ssa näytetään usein jotain temppuja ja sitten lopuksi sanotaan, älkää yrittäkö tätä kotona.  Tässä on kyseessä vähän samanlainen tilanne.  Mikä onnistuu  Sahalan metsissä, ei onnistu läheskään kaikkialla muualla.

    Harvassa asennossa kasvattamisesta seuraa väistämättä, että pintakasvullisuus herää, mistä seuraa, kuten tiedetään, heinäämistä ja lisäperkausta.  Täystiheän kuusikon uudistus on yleensä todella helppoa.   Meillä aukko tehdään alkukesästä, syksyllä kerätään latvusmassa sekä mätästetään ja seuraavana keväänä istutetaan.  Nykykuusentaimet ovat niin nopeita,, ettei heinä ennätä haitata niitä.

    Apli 12.12.2023, 04:00

    <p>Vähän aiheen sivusta, mutta viime vuosien omien kokemuksien mukaan jos uudistat kuusikoita päätehakkuulla, risut keräten ja jos ostaja haluaa ostaa kannotkin ja myyt ne, niin laikutusta ei kannata erikseen enää ottaa, kannon noston yhteydessä tulee riittävästi hyviä istutuspaikkoja kuuselle se noin 1600kpl 2v kuusta ja jotkut laittaa jo paljon vähemmänkin, luontaisesti tulee loput puulajit ja kasvaa hieno sekametsä. Totta että nykyiset taimet kasvaa nopeasti ja ylimääräinen laikutus vaan lisää heinän tuloa koska paljastaa maata lisää.. Mutta kukin tavallaan! </p>

    Visakallo 12.12.2023, 07:23

    Vanhan metsän elvyttäminen ei ole aivan niin harvinaista kuin ensin saattaa tuntua. Eiköhän sitä yksi jos toinenkin ole meistä harjoittanut jossain kohteilla ainakin pienimuotoisesti. Meikäläiseltä löytyy toinenkin 10 hehtaarin elvytyskohde. Se on yli 60 vuotta sitten ojitettu suometsä, josta on tullut muuttuman kautta nykyistä turvekorpea. Siellä tehtiin aikojen edetessä tarvittavat raivaukset ja harvennukset, perattiin ja täydennettiin ojat 90-luvulla, tehtiin terveyslannoitus, ja nyt viimeksi tehtiin tasaushakkuu, jossa poistettiin alle jääneet kituvat puut ja muutamat ylisuuriksi kasvamassa olleet puut. Nyt alue on hyvässä kasvukunnossa oleva tasakokoinen kuusikko, joka puskee rajusti kuutioita vielä seuraavat 10-20 vuotta. Ei ole vaivannut kuivuus eikä kirjanpainajat. Jos tulisi ongelmia, niin silloin vain moto hommiin ja puut nutulleen, joita on tällä hetkellä jo 300 mottia hehtaarilla.

    Visakallo 12.12.2023, 07:36

    Pitää vielä mainita, että ko. kohteellekin on aikojen kuluessa jo kahdesti esitetty puunostajien taholta avohakkuuta, mutta päädyin kuitenkin elvyttämällä jatkamaan kiertoaikaa, ja olen ollut päätökseeni hyvin tyytyväinen. Jos jotakuta kiinnostaa, voin esitellä näitä elvytettyjä alueita.

    Gla 12.12.2023, 07:43

    Itselläni meni päätehakkuuseen yksi n. 70 vuotias kuusikko. 10 vuotta aikaisemmin tiheäksi päässeenä harvennus ja tähän saakka meni hyvin. Nyt kuitenkin alkoi pystyyn kuolleita tulla sitä tahtia, että katsoin viisaammaksi hakata hyvän sään aikana. Runkoluku oli tosin reilusti yli 400. Ei ylitiheänä kasvanutta kerralla olisi harvaksi voinut hakata, tarkoitus oli tuota ehkä vielä kymmenkunta vuotta kasvattaa.

    Syytä ongelmiin ei voi varmuudella sanoa. Kahdella sivulla naapurissa oli vielä tiheämpi kuusikko, jolla saattaa olla osuutensa asiassa. Maaperä kohtalaisen kosteaa, pitkulaisen kuvion molemmissa päissä ojat, mutta kuviota ei ole ollut tarvetta ojittaa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18