› Keskustelut › Metsänhoito › MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 180)
1 2 3 4 5 … 16 17 18

  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    Lähetetty: 10.12.2023, 21:48

    Merkitty: 

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 11.12.2023, 10:52

    Joskus hieman hymyilyttää nämä metsäjutut. Samaan aikaan puhutaan hiilensidonnasta ja -varastoista, sekä kieroaikojen pidentämisestä, mutta kun joku kertoo, miten on tehnyt sitä onnistuneesti myös taloudellisessa mielessä, vieläpä ilman mitään yhteiskunnan tukia, alkaakin parku!  ”Ota näistä nyt selvä!” – sanoo Raunukin Taivaantulissa.

    mehtäukko 11.12.2023, 11:03

    Eipä hymyilytä vaan yksinkertaisuus ihmetyttää. Ei aloittaja maininnut sanallakaan noista, muuta utopiaa siitäkin edestä.

    Kaikkiruokaiset nielevät pureksimatta!

    Timppa 11.12.2023, 13:15

    Se vielä ihmetyttää, että aiemmin Jalkanen kertoi, että Sahalassa kuusikot kasvatetaan nopeasti.  Uudistustiheys muistaakseni 1200 tain/ha.  Ensiharvennus tasolle 700 runkoa/ha ja sitten päätehakkuu.  Tässä keskustelussa on erityylinen tapa.

    Petkeles 11.12.2023, 13:33

    Tässä nyt ei ole tarkoitus menneitä muistella. Tulee NP lannat ilmaisella, samoin tuhkat ja kunnostusojitukset.

    Metsuri motokuski 11.12.2023, 13:41

    En ole lukenut koko keskustelua läpi mitä olette kirjoittaneet mutta äkkiseltään tuntuisi että onkohan laskettu taloudellinen tulos koko projektille. Ensiksi ostetaan koko alueen ennakkoraivaus. Sitten suoritetaan harvennus tietenkin harvennustaksalla. Poistetaan ne viimeisetkin haihduttavat puut, koivut ja ostetaan ojituspalvelu. Seuraavaksi ostetaan tietenkin lannoitus.  Lopullinen kysymys on : onko lopullisesta päätehakkuusta saatu tulo ja elpynyt kasvu niin suuri että edellä mainitut toimenpiteet olivat kannattavia ?

    Ola_Pallonivel 11.12.2023, 13:49

    <p>Kuukausi-kaksi takaperin täällä laskettiin korkolaskuja, että kannattaako uudistaa vai ei. No nyt on meno muuttunut täysin, tehdään tuhansien eurojen investointi aukkokypsään metsään. Tärkeintä on, että saa kaivurilla kaivaa.</p>

    Nostokoukku 11.12.2023, 14:00

    Ennakkoraivaus ja kunnostusojitus muokkauksen yhteydessä ovat edessä joka tapauksessa hakataan nyt tai viisi-kymmenen vuotta myöhemmin. Ylimääräiseksi investoinniksi jää lannoitus. Kannattaako se, senhän voi jokainen laskea asettamalla sellaisen korkoprosentin kuin itse asuttamalleen tavoitteelle tai ennakkoasenteelleen haluaa.

    Gla 11.12.2023, 14:03

    Tässä on se ongelma, että jokainen näkee oman versionsa aloituksessa mainitusta kuusikosta ja vetää johtopäätökset menetelmästä sen perusteella.

    mehtäukko 11.12.2023, 14:17

    ”…Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä, kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä , ikää on max 90 vuotta .Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon.Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä…”

    Eikö oleellista ole nähdä ne seikat, joilla toimenpiteitä perustellaan suoritettaviksi ? Mehtäukkoa nämä eivät vakuuta yhtään, sillä noilla opeilla koetetaan uskotella nyt käytössä olevat koetut menettelyt tyhjiksi. Esim. ojien perkaus tai lisä-ojien teko alle 90 v. kuusikkoon on tuhoon tuomittu seikkailu.

    Gla 11.12.2023, 14:19

    Timppa: ”Jos metsä on tiheä, niin latvukset eivät yleensä ole pitkät.”

    Sahalassa on ihan oma skaalansa tiheydelle. Nyt puhutaan yli 400 rungosta. Moni varmaan kasvattaa ihan tarkoituksella päätehakkuuseen 500-600 runkoa.

    Latvukset voi tiheässä olla suht normaalit, puista vaan kasvaa hoikempia.

    ”Auringonvalo tietysti elvyttää pintakasvullisuutta ja typen sidontaa, mutta toisaalta kuivattaa maanpintaa, mistä pintajuuriset kuuset kärsivät ja hellekesinä vähintäänkin lopettavat kasvunsa elleivät siis kuole.”

    Tämä on kiinnostava kysymys. Kuivattaako maastoa valo vai puuston haihdutus. Ison kuusen neulasten pinta-ala on varmasti suurempi kuin varjostetun paljaan maan, jossa jotain varvikkoa kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 180)
1 2 3 4 5 … 16 17 18