› Keskustelut › Metsänhoito › MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 16 17 18

  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    Lähetetty: 10.12.2023, 21:48

    Merkitty: 

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 11.12.2023, 09:26

    1. Siksi lähtökohtana helpostikin tehdään päätökset ns. ”hyvän metsänhoidon” periaattein, eli kasvava terve metsä.

    2. Lähtöarvot perustuu joihinkin olettamuksiin aivan kuten kaikki muutkin metsänomistajan ratkaisut.

    Noilla kahdella toteamuksella on eroa kuin yöllä ja päivällä riippuen kumpaan mo kallistuu. On monikymmenvuotista tutkimusfaktaa hyvästä ja onnistuneesta metsätalouden harjoittamismalleista. Sitten on tuuliviirien seikkailut. Onko valinta vaikeaa?

    Visakallo 11.12.2023, 09:32

    Jos malttoi lukea koko aloituksen ajatuksen kanssa, niin aloittaja antoi hyvinkin selkeät reunaehdot vanhan metsikön elvyttämiselle, eli hän ei tarjonnut mitään yleismenetelmää. Itsellänikin on vastaavanlainen 10 hehtaarin kuusikko, johon metsäyhtiö esitti 16 vuotta sitten harvennuksen sijasta muutaman vuoden kasvatusta ja sen jälkeen avohakkuuta alle 3000 kiintokuution kertymällä alle 80% tukkiosuudella. Tehtiin kuitenkin elvyttävä harvennus ja lannoitus. Nyt alueella on 5000 kiintokuutiota puuta yli 90% tukkiosuudella.

    Gla 11.12.2023, 09:36

    Eipä metsäyhtiön esityksessä varmaan kovin suurta painoarvoa metsänomistajan edun toteutumiselle annettu. Tosin voihan olla, että siellä ihan vilpittömästi katsottiin päätehakkuu turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Ei nuo riskittömiä valintoja ole.

    Aloittajan virhe on tässä:

    Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä…

    a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea

    Visakallo 11.12.2023, 09:40

    Eipä vuonna 2007 juuri kukaan nähnyt kuusikon jakokasvatuksessa riskejä.

    Tolopainen 11.12.2023, 09:41

    Niin kaikki hakkuut ovat olleet tappiollisia, jotka on tehty välillä 87- 2021. Olisi vain odottanut huipuhintoja. Olisi tuo kuusikko kasvanut ilman harvennustakin.

    A.Jalkanen 11.12.2023, 09:45

    Kasvukairaa voi käyttää apuna jos ei tiedä onko kasvu loppunut vai ei. Isossa puussa ohutkin lusto tuottaa paljon rahaa.

    Visakallo 11.12.2023, 09:46

    Olisi Tolopainen toki kasvanut, mutta otettiin vialliset ja huonokuntoiset sekä alle jääneet puut pois, ja otettiin talteen 600 motin harvennustulot.

    Gla 11.12.2023, 09:59

    ”Eipä vuonna 2007 juuri kukaan nähnyt kuusikon jakokasvatuksessa riskejä.”

    Tilanne on tosiaan muuttunut yllättävän nopeasti. 10 vuotta sitten kuusi oli ihan ok valinta uudistusalalle, jos juurikääpää ei ollut.

    Timppa 11.12.2023, 10:03

    Vähän ristiriitaista.  Jos metsä on tiheä, niin latvukset eivät yleensä ole pitkät.  Jos tuollaista metsää harventaa, niin tulos onusein  katastrofi.  Vähintäänkin kasvu hyytyy ja todennäköisesti puita eri syistä kuolla.

    Auringonvalo tietysti elvyttää pintakasvullisuutta ja typen sidontaa, mutta toisaalta kuivattaa maanpintaa, mistä pintajuuriset kuuset kärsivät ja hellekesinä vähintäänkin lopettavat kasvunsa elleivät siis kuole.

    Yhtälössä on niin paljon satunnaistekijöistä, kuten siis esimerkiksi säistä, johtuvia muuttujia, että lopputuloksen ennustaminen on mahdotonta.  Koska mahdollisesti saavutettavat hyödyt mahdollisiin riskeihin verrattuna ovat vähäiset, niin ainakaan metsissä ei ikääntyneitä kuusikoita harvenneta.  Kasvavat mitä kasvavat ja sitten uudistetaan,, kun arvellaan, että kasvu on tarpeeksi hiipunut.

    Nykyisin kunnon kuusikon uudistus on lähes ilmaista, koska latvusmassasta maksetaan niin hyvin.   Kumma, että Sahalassa uudistus on kallista.

    mehtäukko 11.12.2023, 10:05

    ”…aloittaja antoi hyvinkin selkeät reunaehdot vanhan metsikön elvyttämiselle, eli hän ei tarjonnut mitään yleismenetelmää..” Visakallon tulkintana.

    Gla: Aloittajan virhe on tässä:

    ”Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä…”, johon aloittaja alkaa tuputtaa lannoituksia,ojituksia ja harvennuksia.

    Jos mo:lla ei ole hajua faktoista eikä myhistyksenkään selustaa, hukka perii huutokaupoissa.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 16 17 18