Keskustelut Metsänhoito MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 180)
  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

  • Gla

    <p>En minä ainakaan ole löytänyt sellaista keskustelukerhoa, jossa kaikki olisivat samaa mieltä ja varsinkaan samaa mieltä kuin minä. Outoa, koska minä olen oikeassa.</p><p> </p><p> </p>

    Visakallo

    <p>Väittelyissä on se hyvä puoli, että ajanmittaan aika moni tulee niissä paljastaneeksi korttinsa, eli selviää, puhuuko esitetyissä kannanotoissa oma, vaiko työnantajan/rahoittajan ääni.</p>

    mehtäukko

    <p>Niin, miten elvytän kasvunsa lopettaneen varttuneen metsän kasvun?</p><p>Kuvailtu metsähän ei ”putoa syliin pyytämättä yllättäin ”. Kun metsätaloussuunnitelman tietoja (ikä) seurataan sekä maastoretkillä nähtyjä muutoksia ei ohiteta olankohautuksilla, mo:lla on aikaa reagoida. Todennettu kasvun hiipuminen iäkkäässä metsässä ei jätä kummoisia vaihto-ehtoja aktiiviselle toimijalle. Se on sadonkorjuu, jonka hintapolitiikkaa aktiivisesti seuraamalla ja ajoittamalla korjuu oikein napsahtaa luontevasti tili.</p>

    Visakallo

    <p>Toki niitä ”kasvunsa lopettaneita” metsiä joskus voi tipahtaa pyytämättä ja yllättäen syliin ostamalla tai perimällä.</p>

    mehtäukko

    <p>Aloituksessa ei niin vaikuttanut olevan, mutta hidas reagointi siitä huolimatta vähentää pelivaraa. Ymmärtääkseni kierto-aikojen teoreettinen päättyminen mo tilojensa työrytmissä, on yksi mts:n tarkoitus. Töitä tehdään kiireellisyys- ja kypsymisjärjestyksessä.</p>

    Kuusiuskova

    <p>Ei toimi täällä etelärannikolla, täällä kirjanpainajat aiheuttavat tuhoja jo 30-40 v kuusikoissa, eli kuusikko täytyy päätehakata viimeistään 60v jotta on jotain mitä hakata. Mitä harvempi ja valoisampi metsä, sitä enemmän on tuholaisia. Varsinkin vähänkin aurinkoisemmat etelän puoleiset metsät ovat erittäin alttiita.</p>

    mehtäukko

    <p>Toimiihan se siten kun ”maastoretkillä nähtyjä muutoksia ei ohiteta olankohautuksilla”?! Jos mo ei seuraile tilanteita olipa uhkana esim. ötökät, lumi tai myrsky ,- nämä siis nopeassa tempossa, takkiin tulee taatusti.</p>

    R.Ranta

    <p><p>Tuohon edellä kirjoittamaani oli tullut virhe. Olisi pitänyt olla, että b on oltava yhtälössä mukana siksi, että muuten jää huomiomatta se, että hakattu metsä kasvaa taas uutta metsää. Kukaan ei korjannut, joten asia ei ilmeisesti ollut keskustelijoille millään tavalla kiinnostava.</p><p>Olen aina pitänyt tärkeänä, että metsänomistajan olisi syytä kyetä itsenäiseen päätöksentekoon, tuntea perusasiat, verotuksen jne. ja kyetä mielellään myös omatoimiseen työhön metsässään. Minusta se on kannattavan metsänomistuksen perusedellytys. Jos päätöksentekoa myöden joutuu kaiken ulkoistamaan, niin varallisuudelle on paljon paljon  parempia ja helpompia paikkoja. Perintötilanteessa metsät myyntiin perintöverokannalla. Ei mitään mieltä maksaa ensin perintövero ja sen jälkeen peritystä pääomatulovero,  jotta saa kuitattua perintöveron.</p><p> Täällä eräät antavat ymmärtää, että asioiden syvällisempi ymmärtäminen ei ole millään tavalla tarpeellista ja että se on jopa vahingollista. On vain toimittava toisten tekemien suositusten mukaan, vaikka suosittelijalla ei ole mitään tietoa esim. omistajan taloudellisesta asemasta jne. On ymmärrettävä, että suosittelijan intressi ei välttämättä olenkaan ole sama kuin metsänomistajan intressi. Suositukset ja määräyksetkin ovat muuttuneen viimeisen 20-vuoden aikana moneen kertaan ja aika radikaalistikin. Minäkin edellä olen kertonut, että jouduin kritisoimaan  uudistamisajankohtaa, kun vastaavalla riskillä oli saatavissa vähintään viisinkertainen tuotto, minkä vuoksi on syytä olla hereillä talouden perusasioista. Tieto on valtaa ja jonkinlaisella matemaattisella ajattelulla taloudenpidossa tärkeä rooli.</p><p>AJ tuolla edellä luokitteli tätä kirjoittavan samaan katekoriaan Perkon ja Jovainin kanssa. Visa on puolestaan  tehnyt luokituksen kevytmerkeistä, kuulun varmaan  sujuvasti siihenkin viiteryhmään.  Ihmiset ovat kaiketi aina luokitelleet toisiaan tavalla tai toisella, syystä jos toisestakin. Niin kuin sanonta kuuluu, että kauneus on katsojan silmässä. No , sen voin ehkä tässä todeta tuosta viiteryhmästäni, että Jovainin kirjoituksista en ole koskaan kyennyt ymmärtämään kahta sanaa, Perkon kirjoituksista toki vähän enemmän.</p><p>Hyvää Joulua kaikille viiteryhmään katsomatta ja menestystä tulevalle vuodelle.</p><p> </p></p>

    Visakallo

    <p>R.Ranta: ”Visa on puolestaan  tehnyt luokituksen kevytmerkeistä, kuulun varmaan  sujuvasti siihenkin viiteryhmään.”  </p><p>Nyt on kyllä sanottava, että mikä ihmeen tunku teillä joillakin on lukeutua kevytnimimerkiksi?!! Kyllä R.Ranta on kaikkea muuta! Hieman omintakeinen kuin tässä itse kukin. Joskus toki kaipaisi R.R:ltä hieman enemmän konkretiaa lausuntoihinsa, mutta jospa sitä vielä joskus saammekin. Hyvää kannattaa odottaa! Kevytnimimerkin yleisimmät tunnusmerkit:</p><p>1. Vuosia kestänyt pidättäytyminen kirjoittaa mitään metsäasiaa.</p><p>2. 100% keskittyminen toisten kirjoitusten arvosteluun.</p><p>3. 100% vastaamattomuus esitettyihin kysymyksiin.</p><p>4. Ei yhtään tehtyä keskustelun aloitusta.</p>

    Visakallo

    <p>Lisätään vielä yksi ominaisuus:  5. Keskustelujen sotkeminen.  Ennen tuommoisista käytetiin nimitystä, jossa mainitaan yksi ruumiinerite.</p>

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 180)