<p>Väittelyissä on se hyvä puoli, että ajanmittaan aika moni tulee niissä paljastaneeksi korttinsa, eli selviää, puhuuko esitetyissä kannanotoissa oma, vaiko työnantajan/rahoittajan ääni.</p>

<p>Toki niitä ”kasvunsa lopettaneita” metsiä joskus voi tipahtaa pyytämättä ja yllättäen syliin ostamalla tai perimällä.</p>

<p>Ei toimi täällä etelärannikolla, täällä kirjanpainajat aiheuttavat tuhoja jo 30-40 v kuusikoissa, eli kuusikko täytyy päätehakata viimeistään 60v jotta on jotain mitä hakata. Mitä harvempi ja valoisampi metsä, sitä enemmän on tuholaisia. Varsinkin vähänkin aurinkoisemmat etelän puoleiset metsät ovat erittäin alttiita.</p>

<p><p>Tuohon edellä kirjoittamaani oli tullut virhe. Olisi pitänyt olla, että b on oltava yhtälössä mukana siksi, että muuten jää huomiomatta se, että hakattu metsä kasvaa taas uutta metsää. Kukaan ei korjannut, joten asia ei ilmeisesti ollut keskustelijoille millään tavalla kiinnostava.</p><p>Olen aina pitänyt tärkeänä, että metsänomistajan olisi syytä kyetä itsenäiseen päätöksentekoon, tuntea perusasiat, verotuksen jne. ja kyetä mielellään myös omatoimiseen työhön metsässään. Minusta se on kannattavan metsänomistuksen perusedellytys. Jos päätöksentekoa myöden joutuu kaiken ulkoistamaan, niin varallisuudelle on paljon paljon  parempia ja helpompia paikkoja. Perintötilanteessa metsät myyntiin perintöverokannalla. Ei mitään mieltä maksaa ensin perintövero ja sen jälkeen peritystä pääomatulovero,  jotta saa kuitattua perintöveron.</p><p> Täällä eräät antavat ymmärtää, että asioiden syvällisempi ymmärtäminen ei ole millään tavalla tarpeellista ja että se on jopa vahingollista. On vain toimittava toisten tekemien suositusten mukaan, vaikka suosittelijalla ei ole mitään tietoa esim. omistajan taloudellisesta asemasta jne. On ymmärrettävä, että suosittelijan intressi ei välttämättä olenkaan ole sama kuin metsänomistajan intressi. Suositukset ja määräyksetkin ovat muuttuneen viimeisen 20-vuoden aikana moneen kertaan ja aika radikaalistikin. Minäkin edellä olen kertonut, että jouduin kritisoimaan  uudistamisajankohtaa, kun vastaavalla riskillä oli saatavissa vähintään viisinkertainen tuotto, minkä vuoksi on syytä olla hereillä talouden perusasioista. Tieto on valtaa ja jonkinlaisella matemaattisella ajattelulla taloudenpidossa tärkeä rooli.</p><p>AJ tuolla edellä luokitteli tätä kirjoittavan samaan katekoriaan Perkon ja Jovainin kanssa. Visa on puolestaan  tehnyt luokituksen kevytmerkeistä, kuulun varmaan  sujuvasti siihenkin viiteryhmään.  Ihmiset ovat kaiketi aina luokitelleet toisiaan tavalla tai toisella, syystä jos toisestakin. Niin kuin sanonta kuuluu, että kauneus on katsojan silmässä. No , sen voin ehkä tässä todeta tuosta viiteryhmästäni, että Jovainin kirjoituksista en ole koskaan kyennyt ymmärtämään kahta sanaa, Perkon kirjoituksista toki vähän enemmän.</p><p>Hyvää Joulua kaikille viiteryhmään katsomatta ja menestystä tulevalle vuodelle.</p><p> </p></p>

<p>Lisätään vielä yksi ominaisuus:  5. Keskustelujen sotkeminen.  Ennen tuommoisista käytetiin nimitystä, jossa mainitaan yksi ruumiinerite.</p>