Tietysti on. Miksi prosenttilaskukriitikot yrittävät väittää, ettei näitä huomioitaisi? Lähtöarvothan valitaan tilanteen mukaan.

<p>Niin, kirjoittaakko vaiko ei. </p><p>Kerrotaan, että Newton istui puun alla ja omena putosi hänen päähänsä, josta seurasi mittava prosessi, jota Einstein myöhemmin vielä jatkoi, että saataisiin vastaus kysymykseen miksi.</p><p>Jollekin toiselle se ei aiheuta minkäänlaista pähkäilyä, niinhän omenat ovat aina tehneet ja se on aivan luonnollista, eikä sitä kannata pohtia.</p><p>Metsissä itseä on aina kiinnostanut sen, minkälaista tuottoa ne sitoutuneelle pääomalle milläkin hetkellä tuottavat. Jos vaikka metsään.fi ehdottaa päätehakkuuta jollekin kohteelle, niin miksi? Ellen tiedä kohteen suhteellista arvokasvua, niin koen päätöksenteon ongelmalliseksi. Siksi olen pitänyt erikoisena, että ehdottaja ei kerro käsitystään suhteellisesta arvokasvusta ehdotusta tehdessään.</p><p>Suhteellinen arvokasvu on (anteeksi toisto)  c jaettuna summalla a+b. Jossa c on puuston vuotuinen arvonlisäys, a on puuston arvo ja b on maapohjan metsätaloudellinen arvo. Prosentteina  tuotto on tämän osamäärän sadasosat. c on oltava yhtälössä mukana siksi, että muuten jää huomiomatta se, että hakattu metsä kasvaa taas uutta metsää. Talousteoreettisessa mielessä metsän kannattaa uudistaa, kun tämä suhteellinen arvokasvu alittaa ”pysyvästi” vastaavalla riskillä muualta saatavan tuoton. No, mitenkä on tulkittava sana pysyvästi, kun inflaatio, korot, sijoitukset ja olosuhteet vaihtelevat jatkuvasti?  Toinen tallettaa rahansa tyynyn alle, toinen maksaa pikavippikorkoja ja kaikkea sitä maan ja taivaan välistä jne.  Jollekin suojelu tai maisema on tärkeää tai jokin muu tekijä. </p><p>Eli johtopäätös on, että yhtä oikeaa vastausta ei ole olemassakaan. Siksi tuo UPM:n kommentti on osuva, metsän kannattaa uudistaa, kun se on omistajan kannalta perusteltua.</p><p>Toinen käyttää ison osan elämästään sen pohtimiseen, miksi se omena putosi puusta ja toinen pääsee vähemmällä. Erilaisia on täällä ihmisen osat ja toisaalta kuten Matomäkikin totesi, että siat pitäisi käydä ”omassakin päässä”.</p>

En ymmärrä, miksi hintatiedot eivät olisi keskeinen asia kannattavuuslaskentaa.

”kun hintatietoa kun mts ei voi tietää”

Mitä tarkoitat?

<p>Eikös ne metsään.fi – sivujen toimenpide-ehdotukset ovat vain ehdotuksia ? Eihän ne voikaan tietää hintatietoja kun ne muuttuvat kauppa kohtaisesti. Metsänomistaja tietenkin tekee päätöksen ja seuraa suhdanteita kannattaako ehdotusta noudattaa. Meilläkin yhdelle isolle kuviolle ehdotettiin männikön päätehakkuuta mutta myö katsottiin että vielä kannattaa lannoittaa. Sen näkee myöhemmin kannattiko ?</p>