Keskustelut Metsänhoito MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 180)
  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

  • Timppa

    <p>En ole viimeiseen 50 vuoteen tavannut ketään metsänomistajaa, joka olisi kertonut teettäneensä avohakkuun korkovaatimuksen perusteella. Vain kaksi syytä aukon tekoon on ollut:</p><p>1. Rahantarve</p><p>2. Hyvä hinta</p><p>Meillä aukkojen teon tarkoituksena on saada metsä kasvamaan entistä paremmin.  Siinä sivussa sitä rahaakin  tulee mukasvasti.  Tietysti suhdanteet vaikuttavat paljonko myydään yksittäisenä vuonna.</p><p>Suht tasaisilla myyntimäärillä saadaan hoitotyötkin suht tasaisiksi, jolloin ne on helppo organisoida   </p><p> </p>

    mehtäukko

    <p>Kyllähän jo metsän ikä, yleisilme, puuston laatu yms. todennettava asia ”vedättää liikkuvat taakse”. Tuo ”tasaisilla myyntimäärillä” pitää metsän kierron ja kasvun nuoremmissa metsissä terveenä, ja työmaat hallittavina. Kohtuuhyvä hinta kuuluu asiaan.</p>

    Visakallo

    <p>Katsoin omaa puunmyyntihistoriaa 70-luvun alusta tähän päivään. Suurimmat avohakkuukaupat on tehty vuosina 1973, 1984, 1990, 2000, 2008, 2015 ja 2022. Välivuosina on tehty harvennuskauppoja ja joitakin pieniä avohakkuita.</p>

    Gla

    Mehtäukko: ”Eihän siitä tule yhtään mitään, jos järkevään kokonaisuuteen kuuluva työsuorite on jokin ”korkovaatimuksen” täyttymisen takana?!”

    Joku muu on tehnyt kannattavuuslaskelmat puolestasi ja niistä olet muodostanut näppituntuman, jolla ratkaisut teet. En tiedä, miksi tätä on monilla muillakin tarvetta väheksyä.

    A.Jalkanen

    <p>Ei ole RR:kään täällä esitellyt korkolaskujaan, joten voinemme olettaa että ei hänkään ole niitä tehnyt. Eikä ole tehneet Jovain ja Perkokaan, vaikka ovat täysin vakuuttuneita menetelmiensä paremmuudesta. Puuki taitaa olla meistä ainut joka on joskus tehnyt.</p>

    mehtäukko

    <p>”…Joku muu on tehnyt kannattavuuslaskelmat puolestasi ja niistä olet muodostanut näppituntuman, jolla ratkaisut teet..” pitääkin juuri paikkansa josta olen aikoja sitten paasannut. Ja sillä juuri en vaivaa niillä koron puolikkailla yhtään päätäni, kun ekonomi-lauma on jo puolestani pähkäillyt!</p><p>En ole toisten laskemisen intoa väheksynyt. Sitä vastoin en hyväksy vaatimusta, että oman laskennan paljous on tae menestykseen!</p>

    Gla

    Minä olen excelissä koron vaikutusta käsittelymenetelmiin eri kuvioilla pyöritellyt ja saanut näppituntumaa vaihtoehtojen vaikutuksista, kuten päätehakkuun lykkäämisestä. Väitän, että ilman tällaista sormiharjoitusta ei voi arvioida eri vaihtoehtojen eroja, kuten sitä, miten suhteellinen arvokasvu heikkenee kiertoaikaa pidennettäessä. Mennään vain nyrkkisääntöjen varassa, mikä tuskin sekään on epäonnistunut valinta. Mutta ratkaisujen järkevyyden arviointi on siinä ulkoistettu muille, joten kovin jyrkkiä kantoja ei silloin kannattaisi muodostaa. Ei varsinkaan, kun puhutaan ratkaisujen järkevyydestä.

    mehtäukko

    <p>Näppituntumia on monenlaisia. Jos metsätalous olisi kaikkinensa stabiilia, ennakoitavaa tai ennustettavaa, laskutoimituksilla olisi ehkä paino-arvoa. Mutta kun ei ole ja olosuhteiden muutoksien takia täytyy osata päättää ja toteuttaa seuraavaksi paras vaihto-ehto. Silloin muut avut ovat tarpeen, kuin räknätä prosentinosia. Tämä vaan mehtäukon kohdalla on näin.</p>

    Gla

    Jostain  tällaisten asioiden käsittelyn yhteydessä usein nousee esiin, että muut tekijät pitää hallita. Yritetään siis luoda mielikuvaa, että prosenttilasku olisi jotenkin ainoa ja joustamaton tapa laskea, jossa ei eri muuttujia voi huomioida.

    Sama kuin liikenteessä. Jos sanon, että nopeuden nosto on suurin riski liikenteessä, nousee moni takajaloilleen. Eihän sillä ole mitään merkitystä, että ajan satasen alueella 110 km/h. Tässäkin kannattaisi selvittää, mikä on muutoksen suuruus, jotta voi asiasta minkäänlaisia mielipiteitä laukoa. Asiantuntijat ovat tämänkin meidän puolesta laskeneet.

     

    mehtäukko

    ”…Eihän sillä ole mitään merkitystä, että ajan satasen alueella 110 km/h..”

    Ja onhan sillä merkitystä siten, että jos keli-olosuhteen (rankkasade> vesiliirto) takia pito on nopeuden takia irti jo 90: n nopeudessa, kuskin on olosuhteista luettava turvallinen nopeus. Osatekijät pitää siis hallita.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 180)