Keskustelut Metsänhoito MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 180)
  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

  • Panu

    Kunhan muistaa, että se arvokasvu on reaalikorkoa. Viime vuosien inflaatiolla kaikki päätehakkuut olisivat loppuneet jos tuota olisi noudatettu.

    mehtäukko

    Eikö ”omistajan korkovaatimus” voi olla aivan epärealistisesti tuulen ja hännän välissä, verrattuna moneen muuhun painavaan, joiden perusteella pitäisikin toimia? ”Jos tuota olisi noudatettu” on samanmoinen numeropeli…?

    Visakallo

    En ole viimeiseen 50 vuoteen tavannut ketään metsänomistajaa, joka olisi kertonut teettäneensä avohakkuun korkovaatimuksen perusteella. Vain kaksi syytä aukon tekoon on ollut:

    1. Rahantarve

    2. Hyvä hinta

    A.Jalkanen

    Tarviaako sitä kaikkea paljastaa – Reima R repii taas pelihousunsa…

    Gla

    Jostain käsitys sopivasta ajankohdasta on muodostunut. Kannattaa miettiä, miksi juuri nykyinen avohakkuun ajankohta tuntuu itsestä sopivalta ja miksi ei hakkaa 20 vuotta aikaisemmin tai myöhemmin.

    Olisiko osasyynä vanha metsälaki, jossa määriteltiin avohakkuun aikaisin ajankohta. Muokkasiko tuo mielipidettä sopivasta ajankohdasta. Jos muokkasi, mistä lakiin otetiin juuri ne mitat/ikävaatimukset.

    Vaikka Reima miten kritisoi metsäalan laskentatapoja, itse olen lukenut kirjallisuudesta vain niitä oppeja, joita esim. Metsäekonomian perusteissa opetetaan. Nämä opit on myös taustalla, kun hyvän metsänhoidon suosituksia laaditaan. Toki talouden perusteet on silloin yleistetty, kun suosituksissa ei tietenkään voida tilakohtaisesti kuviotasolle mennä. Mutta sieltä tulee hyvin paljon meidän kaikkien ajattelutapaan vaikuttavia tekijöitä. Piti itse korkolaskua merkityksellisenä tai ei.

     

    A.Jalkanen

    Tästä samasta kuin Gla olen huomautellut: metsänhoidon suosituksiin sisältyy kustannustehokkuus- ja talousajattelua monien tarpeeseen riittävä määrä. Esimerkiksi karuille kankaille suositellaan ennemmin laikutusta, äestystä, siemenpuuhakkuuta ja kylvöä ja vastaavasti reheville kankaille mätästystä ja istutusta.

    Panu

    Viimeisimmän aukon tein harvennuksen yhteydessä yhdistääkseni pienen kuvion pari vuotta sitten istutettuun kuvioon. Ilman tätä syytä olisin antanut kasvaa vielä.

    Puuki

    Hakkuutin viimeksi  aukon 20 vuotta etuajassa puuston terveydentilan heikkenemisen takia. Lahotyviä ja kirjanpainajatuhoja oli tavallista enemmän.

    Esim. kasvatustavan valintaan voi liittyä korkolaskelmien tekeminen. Käytännön toimiin korko voi vaikuttaa juuri arvokasvun muuttumisen vuoksi.  Mutta useimmilla mo:lla on (kuten jo mainittiin) perusteena jokin käytännön opettama tapa hakkuutavan ja – ajankohdan valinnassa.

    e-salo

    <p>Metsälössä jos jokaiselle yksittäiselle toimenpiteelle alkaa laskemaan kannattavuutta korkolaskujen avulla, niin  usein kaikki alkaa näyttää kannattamattomalta.<br /><br />Korkolaskuja kymmenien vuosien ajanjaksoille  ei muuten ei käytetä esim. teollisuudessa investointien kannattavuutta laskettaessa lainkaan. Vaikka sielläkin henkilöita, jotka osaavat jos jonkinlaista laskua.</p>

    mehtäukko

    ”…jos jokaiselle yksittäiselle toimenpiteelle alkaa..” on juuri noin. Eihän siitä tule yhtään mitään, jos järkevään kokonaisuuteen kuuluva työsuorite on jokin ”korkovaatimuksen” täyttymisen takana?! Siitä todisteena on oman metsätalouden aloitus, kehittäminen ja maaliin saattaminen jatkavalle nuorelle sukupolvelle.

    Mutta laaja-alaista kokonaisvaltaista tietoa toiminta vaatii aivan ehdottomasti. Se antaa varmuuden kaikenlaisiin neuvotteluihin, päätöksiin ja toteutuksiin, sekä ehkäisee karille-ajot.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 180)