› Keskustelut › Metsänhoito › MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 9 10 11 … 16 17 18

  • MITEN ELVYTÄN VARTTUNEEN METSÄN KASVUNN

    Lähetetty: 10.12.2023, 21:48

    Merkitty: 

    <p>Meillä on pilvin pimein kasvunsa lopettaneita järeitä havumetsiä, joiden uudistamista suurien kulujen ja työmäärän takia emmitään. <br />Itse asiassa moni ei tiedä, että uudistamista voi lykätä ja metsä kannattaa vielä elvyttää kasvamaan iloisesti tukkia (ilman kuluja !) jos: <br />a) latvukset ovat vielä suhteellisen pitkät ja neulasisto tuuhea<br />b) metsikkö on terve eli ei ole lahoa eikä hyönteisiä<br />c) kasvun hyytyminen johtuu liian suuresta eli yli 400 rungon tiheydestä<br />d) ikää on max 90 vuotta</p><p>Kasvun elvytys tehdään seuraavasti:<br />- Jos vesi vaivaa yhtään, ojat heti kuntoon. Märässä maassa kivennäisravinne- ja typensidonta bioaktiivisuus on huono. <br />- Harvennetaan tiheyteen 400 r/ha. Jos tiheys jo on tämä, ja puut ovat yli 1 m3, niin sitten tiheyteen 200 r/ha. Molemmissa tapauksissa kasvun elpyminen on todennäköistä.<br />- Havennuksessä jätetään elinvoimaisimpi puita ja ja mieluummin kuusia kuin mäntyjä, jos voi valita. Kaikki koivut poistetaan. <br />- Kaikki alikasvokset raivataan pois, että maa saa valoa ja lämpiää, mistä typensidonta hyötyy. <br />- Heti seuraavana keväänä NP lannoitetaan. Turvemaille tuhkaa 6 t.<br />- Boorintasot on myös tarkistettava analyyseillä. Boorinpuutosmetsä ei kasva.</p><p>Jos elpymistoimien jälkeen latvukset eivät ala tuuhettumaan ja latvakerkkiä ilmestymään 5 v sisällä, niin sitten elpymistä ei ole saatu aikaan jostakin syystä. Sitten vain päätehakataan. Mitään ei ole hävitty. Sahalan Kartanossa on näin saatu elpymään hämäsätyttävän hyvin useita kuvioita. Lue tarkemmin vessi.eu. </p>

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 13.12.2023, 13:08

    Jostakin syystä se seikka metsätaloudessa tahtoo unohtua (perinteisestä kummallisesta talousajattelusta johtuen), että puiden järeytyessä sitoutuneen pääoman tuotto putoaa huolestuttavasti. Jos varttuneessa metsässä, jossa puustopääoma on jo huomattavan  korkea, puut vielä kovasti haittaavat toistensa kasvua, niin sitoutuneen pääoman tuotto putoaa entisestään. Sen vuoksi järeiden metsien runkoluku on huomattavan tärkeä tekijä.

    Olen aina kummastellut hakkuukypsyydestä käytävää keskustelua ja ennen muuta sitä, miten se on määriteltävä. Mitkä tekijät on määrittelyssä otettava huomioon, jos metsätalous katsotaan olevan taloudellista toimintaa.

    Jos te talletatte pankkiin rahaa, niin päätöksenteossa ennen muuta teitä kiinnostaa se, minkälaista korkoa talletukselle maksetaan. Jostakin minulle avautumattomasta syystä, metsätaloudessa se muka pitäisi unohtaa.

    Kun näin perustavaa latua olevasta kysymyksestä näkemyserot ovat kaukana toisistaan, niin keskustelu ei ole mielekästä.

    Gla 13.12.2023, 13:28

    Keskustelua helpottaisi, jos kertoisit mielipiteesi aloittajan ajatuksista.

     

    A.Jalkanen 13.12.2023, 14:02

    Mikä on arvokasvu – olisiko kuitenkin juuri se korko pääomalle?

    Jalmari6 13.12.2023, 14:33

    Mukavaa sanailua keskustelussa. Paljon esimerkkejä, myös hyvin erilaisista tilanteista.

    Minulle ei nyt kuitenkaan auennut aloittajan tekstistä se punainen lanka, se hyöty jota toimenpiteellä saavutetaan.

    Varttuneen/uudistuskypsän metsän (90v +) harvennus tiheyteen 200r/ha altistaa sen kovin monille tuhoille vaikka olisikin hyvin hoidettua. Saatu ”lisä”kasvu voi yksittäisten runkojen kohdalla olla kyllä mahdollinen mutta hehtaaria kohden kasvu putoaa selvästi eikä noissa järeyksissä saada enää arvokasvuakaan (tukki-kuitu siirtymää) lisättyä. Harvennushinnat, vaikka noinkin järeissä puustoissa, ovat kuitenkin hieman alhaisemmat verrattuna päätehakkuuseen. Uskoisin itse uudistuskypsän metsikön kasvavan parhaiten ilman harvennuksia ja altistamista uusille metsätuhoille. Samoin metsänpohjaan tullut lisävalo saa kyllä pintakasvillisuuden innostumaan ja elpymään ja se tietää kyllä lisätöitä useammassakin vaiheessa. Turvemaiden metsänhoidon osaajat tietävät paljonko m3/ha riittää pitämään veden tason riittävän alhaalla puuston kasvua ajatellen, kaivinkonetta en uudistuskypsään laita ennen aukkohakkuuta.

    Vain jos halutaan puunmyyntituloja ilman että hakataan aukkoa niin tämä tapa on mielestäni perusteltu.

    Kiitos keskustelusta!

    Metsuri motokuski 13.12.2023, 15:00

    Tuo on ihan totta. Jos tavoitteena on jäävän puuston kasvun elpyminen niin kuinka pitkäksi aikaa kasvu elpyy ?, Kuinka suuri kasvu on ?  Viimeisenä varmaan se tärkein.  Onko toiminta kannattavaa ? Pelkkä kuusen kärkkien kasvattaminen ei varmaan ole tavoite.

    Panu 13.12.2023, 15:24

    <p>Kyllä kai tuossa voimakkaassa harvennuksessa nimenomaan tavoitellaan sijoitetun pääoman selkeää alentamista ja sitä kautta sen tuoton kasvua.</p>

    Puuki 13.12.2023, 15:38

    <p>Reilusti alle normiPPA:n harvennus vanhaan metsään vähentää männiköissä kokonaiskasvua paljon. Vanhoissa kuusikoissa ei niin paljon. Mutta kuusikoissa tulee vastaan helposti muut ongelmat. </p><p>Yhden vanhan kuusikon olen harventanut aikoinaan ja siinä jäljellejääneet puut kyllä innostui kasvamaan lisää ilman lannoitustakin (hakkuutähteistä tuli lannoitusta).   Kannattavuuden puolesta kyllä yleensä kannattaa parhaiten päätehakkuu, kun metsällä on ikää n. 80-90 v.  Mutta joskus voi olla tarvetta jatkaa kiertoaikaa muista syistäkin kuin kannattavuuden parantamiseksi. </p>

    pihkatappi 13.12.2023, 15:46

    Tuossa tais olla se uudistamisen kustannusten ja työmäärän välttäminen laskennan kumoava asia. Kuitenkin lannoitus ja ojitus kustannukset ei haittaa mitään, vaikka elpymistä ei tapahtuisi.

    Jätkä 13.12.2023, 16:20

    Jalmari;”eikä noissa järeyksissä saada enää arvokasvuakaan (tukki-kuitu siirtymää) lisättyä.”

    Tuossa juuri erehdyt.  Otetaanpa vaikka hulppea kolmen tukin kuusikko, jossa runkojen pituus on jo yli kaksikymmentä metriä. Kolme tukkia max 15 m.  latvaa 5 – 8 metriä.

    Vaikka pituutta ei tulisi yhtään lisää, tulee siihen vielä neljäs tukki ja ehkä jopa 2,7 m kuitua. Voi olla, että joissakin rungoissa tukkiprosentti on sata, mutta joka tapauksessa kaikki lisäkasvu on tukkia, josta osa on siirtymää kuitupuusta.

    Sama kaava toistuu myös vaikkapa kuuden tukin rungoista; Tukkiosuus kasvaa ja kuitupätkä lyhenee.  Olen hakannut sellaista kuusikkoa, että säännöllisesti tuli 30 metriä tukkia, mutta ei aina tullut kaksi metristä kuitua latvasta.

     

    Jalmari6 13.12.2023, 16:38

    <p>Aloittajan esimerkissä keskikoko on kuution luokkaa, ei kolmen minimitukin runkoja. Sen suhteen arvokasvun muutos on kovin olematonta kuutio+ kokoisten runkojen kohdalla. Aina jotakin, mutta onko enää oleellista.. Harvennuksessa nuo hoikat kolmen tukin rungot lähtevät pois ja kuution valtapuut jäävät jäljelle. Kuusikko ei mielestäni ole hulppeaa vielä kolmella hoikalla tukilla, aukkohakkuukelpoista kyllä tarvittaessa.</p><p>Eikös yksi lähes kautta linjan hyväksytty tosiasia kuitenkin ole se, että harvennushakkuu laskee aina metsikön kokonaiskasvua ja mitä iäkkäämpään puustoon se tehdään, sitä suurempi kasvun alenema on. Ja tätä laskua noin voimakkaassa väljennyksessä (50%pois) ei enää korvaa kuution runkojen ”arvokasvu”.</p><p>Viimeisin esimerkki kuudentukin rungosta 30m tukkia ja kaksi metriä kuitua. Kuinka suuri on arvokasvu% kun rungosta on jo 98% tukkia? Käsitykseni arvokasvusta on hieman suurempi osuus. Ja tuohon 30m tukkiosuuteen saa aika monessa metsikössä odotella pitkään jolloin tuotto kyllä hiipuu.</p>

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 9 10 11 … 16 17 18