Keskustelut Metsänomistus Miten autetaan Suomi nousuun?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
  • Miten autetaan Suomi nousuun?

    Mietin miten metsänomistajat, puuntuottajat, voisivat kerätä kortensa (tai pöllinsä) kekoon ja auttaa Suomen taloutta nousuun.

    Jos myymme puuta alehintaan, valtion verotulot laskevat ja pienemmät talouteen ohjautuvat kantorahatulot lamaannuttavat taloutta.

    Alehintainen puu kyllä lisäisi metsäteollisuuden kannattavuutta ja voittoja. Lisääntyneet voitot kuitenkin jaettaisiin osinkoina omistajille. Esimerkiksi UPM:n ja Stora Enson omistajista noin 70% on ulkomaisia, joten alempi puun hinta ohjautuisi osinkoina pääasiassa ulkomaille.

    Oikea resepti on tämä: Pitää myydä puuta mahdollisimman korkeaan hintaan.
    Tällöin valtio saa enemmän verotuloja ja kantorahatulot jäävät pyörimään Suomen talouteen. Selkeä elvyttävä toimenpide.

    Olkaamme siis tiukasti isänmaallisia ja vaatikaamme sitä myös metsäyhtiöiden ostomiehiltä!

  • Metsuri motokuski

    Noin taataan ainakin tuontipuun kysyntä. Kai se kuitenkin on parasta jos puuvirta on tasainen ja reilun tarjouskilpailun perusteella. Ei se teollisuus maksa siitä puusta yhtään liikaa. Jos puun hinta nousee liikaa niin lopetetaan osto tai korvataan se tuontipuulla.

    jees h-valta

    Mielestäni ei mitenkään. Nyt on muiden alojen vuoro alkaa elpyä. Metsäteollisuus ja metsätalous on taantumankin aikana toiminut erittäin luotettavasti.

    Visakallo

    Jokainen metsänomistaja voi osaltaan parantaa puuntuotannon edellytyksiä maillaan.
    Täydellistä metsätilaa tuskin tässä suhteessa vielä löytyy.
    Metsätiet ja niiden kääntö- ja varastopaikat, ojat, raivaukset, lannoitukset, metsäsuunnitelmat, jne. ovat parhaita hyvinvoinnin lisääjiä koko metsäsektorille.

    Metsäkupsa

    Metsänomistajat ovat muiden metsäsektorilla toimijoiden kanssa auttaneet ja edistäneet parasta-aikaa Suomi neitoa pysymään joten kuten pystyssä,vaikka puujaloilla.

    Puun hintakehitys on ollut maltillista,joten siltä osin olemme jo etupainoitteisesti osallistuneet kustannustalkoisiin.Nyt muutkin voisivat ottaa mallia.Myös verottajalle olemme olleet valmiit(pakoitettu)antamaan entistä suuremman siivun.25% oli parivuosikymmentä sitten veroprosentti,nyt minimissään 30%.

    Työtä tekemällä kilpailukykyisesti,yhteiskuntasopimus tarvitaan,vähemmän vastakkainasettelua ja uhoa,niin eiköhän hiljalleen nousukin ala.Kuten työntekijät tarvisevat yrityksiä työtä antamaan ja yritykset työtekijöitä,niin sama pätee metsäteollisuuteen ja puuntuottajametsänomistajiin.Paha on puutakin myydä,jos ei ole ostajaa ja ostaa j,os ei myyjiä.

    mehänpoika

    Metsäkupsa: ##Puun hintakehitys on ollut maltillista, joten siltä osin olemme jo etupainotteisesti osallistuneet kustannustalkoisiin.##

    – Kaikille metsänomistajaryhmille ja valtiovallalle verotettavaan tuloon, puun mahdollisimman korkean hinnan lisäksi, vaikuttavat myös markkinoitavan puun määrä ja laatu sekä tuotantokustannukset. Näihin harjoitettu hirvipolitiikka on jo pitkään vaikuttanut kielteisesti. Todennäköisesti se on vaikuttanut kielteisesti myös raakapuusta maksettuun hintaan. Siksi Suomelle olisi välttämätöntä saada tältä osin muutos metsäpolitiikkaan tarkentamalla metsälain ja metsästyslain eräitä säädöksiä.

    Ammatti Raivooja

    Postilaiset lakkoilivat suurielkeisesti ja akt uhkaili. Nyt posti laittaa ökypalkkaiset työntekijät kilometritehtaalle. At liike saa ainakin sitä mitä tilaa. Suomi nousee vain AY liikettä heikennetään ja se on ihan heidän jäsentensäkin etu.

    Postin palkkakustannuksissa säästö voi vaarantaa lisää liikenneturvallisuutta maaseudun teillä kun postia pitää jakaa vielä tehokkaammin. Jo nyt on koppi täynnä käsiä aina kun postiauto tulee vastaan reikäpää kuskin ohjaamana.

    MaalaisSeppo

    Metsätalouspuolella on toisaalta puun tuotantopuolella selvästi ylikapasiteettia ja toisaalta metsäteollisuustuotteiden markkinoilla alikysyntää. Tässä tilanteessa on puun yksikköhinta joustanut alaspäin, jolloin markkinoille myydyn puun määrä on pysynyt melko korkealla tasolla. Korkeammalla puun hinnalla osa myydyistä puista olisi jäänyt metsiin.

    Vastaava tilanne on työmarkkinoilla. Teollisuus ei saa riittävästi myytyä tarjolla olevaa työpanosta eteenpäin. Koska työn yksikköhinta ei ylitarjontatilanteesta huolimatta jousta alaspäin on ainoa konsti palkkasumman alentamiseksi ollut työvoiman vähentäminen. Työvoiman yksikkökstannusten alentamisella paranisi kilpailukyky ja sen myötä työn ja työllisten määrä. Jos työn yksikköhintaa alennettaisiin esim 5 %, niin todennäköisesti palkkasumma (kaikkien työntekijöiden yhteenlaskettu palkka) ei alenisi yhtä paljoa, koska useampi henkilö työllistyisi.

    Julkisella puolella on ongelmana se, ettei yksityiseltä puolelta saadut verotuotot pysty kattamaan julkisen puolen menoja, jolloin joudutaan lainaamaan rahaa ulkomailta. Toisaalta julkisella puolella olisi paljonkin töitä, jotka jäävät lisääntymässä määrin tekemättä. Julkinenkin puoli alentaa nyt palkkasummaansa irtisanomisilla. Parempi olisi laskea palkkoja, jolloin samalla rahalla mm. yliopistoissa voitaisiin välttää irtisanomiset.

    Siis palkkoja ja eläkkeitä pitäsi kiireesti alentaa. Sopiva menettely olisi esim 3 % portain puolen vuoden välein ensi vuoden alusta alkaen, kunnes käänne parempaan alkaa.

    mehänpoika

    Hirvi syö männyn ja koivun taimia. Halla vie kuusentaimia avohakkuualoilla. Näistä aiheutuva metsitettävän puulajivalinnan epäonnistuminen vähentää puun tuotoksia, motivaatiota ja lisää kustannuksia.

    metsänvartija

    Verotus alas (ei alene), sivukustannukset pois (ei lähde), peruspalkalla ja ”lisällä” töihin (ei onnistu).

    Rane

    Tämänpäiväisessä MT:ssä Pölkyn Virranniemi kirjoittaa siitä miten AKT:n lakkoherkkyys siirtää tilauksia ja siten työpaikkoja kilpailijamaihin.
    Kannattaa lukea ajatuksella.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)