Ajattelin täydennellessä laittaa Sports Trackerin tai Maastokartat-sovelluksen piirtelemään viivaa kartalle siitä missä on jo kuljettu, niin tulee käytyä joka paikka läpi. Varsinkin lisää taimia haettuaan saattaisi muuten olla isolla aukolla hieman haastava löytää jatkamaan oikeasta kohdasta.

Meinaat siis käytännössä Anton että kuusia istuttamalla ei saisi harvaan männyntaimikkoon toivottua kilpailua MT-pohjallakaan, eli tuloksena on joka tapauksessa harvakseltaan paksuoksaisia ”räkämäntyjä” ja tämän alla huomattavasti lyhyempää aluskuusikkoa?

Kuivahkolla kankaalla itsekin odottaisin, että kuusi kasvaa kituliaasti, mutta olen ollut kuitenkin siinä käsityksessä että MTllä kuusi kasvaisi suunnilleen samaan tahtiin männyn kanssa, korkeintaan vähän hitaammin pituutta, mutta toisaalta se menestyykin pienessä varjossa mäntyä paremmin.

Luken tutkimuksissa on kyllä saatu hyviä tuloksia männystä ja kuusesta samassa vaiheessa:

”Alustavat tutkimustulokset kertovat, että samaan aikaan viljellyt mänty ja kuusi kasvavat samaan tahtiin hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä kumoaa vanhat käsitykset, joiden mukaan kuusi juroo ennen kasvuun lähtöä ja jää kasvussa männyn jälkeen”, erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Luonnonvarakeskus on selvittänyt sekametsien kasvua kymmenellä eri uudistusalalla Etelä- ja Keski-Suomesta. Koealojen iät vaihtelevat 10–24 vuoden välillä.

”Aiemmat kokemukset kuusen juromisesta istutuksen jälkeen perustuvat paljasjuuritaimiin, mutta nykyisin käytetään paakkutaimia. Myös nykyiset maanmuokkausmenetelmät ovat edistäneet kuusen  taimien eloonjäämistä ja kasvua”, Huuskonen sanoo. Lisää tutkimustuloksia mänty-kuusisekametsien kasvusta ja kehityksestä saadaan loppuvuoden aikana. Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina.

Eihän mänty mikään sähäkkäkasvuisin pioneerilaji ole senkään perusteella, että puhtaista männyntaimikoistakin saa kyllä poistaa paljon sen edelle ehtivää lehtipuustoa, joka on kyllä nopeakasvuisempaa.