Keskustelut Metsänhoito Mitä uutta ilmastoystävällisessä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)
  • Mitä uutta ilmastoystävällisessä metsänhoidossa

    Uutisissa on juttua tutkijoiden viimeisimmistä viisauksista:

    ”Ilmastonmuutosta voidaan hillitä myös metsänhoitotapoja muuttamalla.

    Ilmastoystävälliset hoitotavat maksimoivat metsien ilmastoa viilentävän vaikutuksen esimerkiksi metsien hiilivarastoja kasvattamalla. Tällaisia ovat muun muassa sekametsien ja pitkien kiertoaikojen suosiminen, turhien kunnostusojitusten välttäminen, nopea uudistaminen ja taimikonhoito sekä säästöpuiden jättäminen.”

    Jutussa oli linkki englanninkieliseen artikkeliin, jota en alkanut kahlata läpi, mutta ko. suomenkielisen lainauksen perusteella heräsi kysymys, mitä metsänhoidossa pitäisi muuttaa.

    Hiilivarastot ovat kasvaneet jo useamman kymmenen vuoden ajan, kun puun määräkin on kasvanut. Lehtipuun määrä on kasvanut 50-luvun tilanteeseen verrattuna 2,2-kertaiseksi, kun puuston määrä kokonaisuudessaan on kasvanut 1,5-kertaiseksi.

    Tutkijoiden puhe turhista kunnostusojituksista kuulostaa huonolta vitsiltä. Nopean uudistamisen ja taimiikonhoidon merkityksessä ei ole mitään uutta ja säästöpuita on jätetty jo vuosien ajan varmaan jokaiselle aukolle.

    Kiertoaikojen kehittymisestä ei varmaan mitään tilastoa ole, mutta juurihan toiset tutkijat kertoivat, että ilmaston lämpeneminen nopeuttaa enemmän juurikäävän kasvua kuin puuston kasvua. Kiertoaikojen pidentämistä en siis näe talousmetsissä käyttökelpoisena menetelmänä. Toki yhdenasian liikkeen (ilmasto) ei tarvitse huolta kantaa muusta kuin hiilivaraston kerryttämisestä. Siinä on hyvä jakaa neuvoja metsänhoitoon.

  • jees h-valta

    Ymmärsikö joku siellä antonin teeseistä jotain?
    Vaiko V.J:Jalkasenko ne sitten olivatkin?

    Gla

    Kerrotko Anton, miten Veli-Jussi Jalkasen menetelmät liittyvät tutkijoiden kommentteihin ilmastoystävällisestä metsätaloudesta?

    Vai tyydytkö jälleen räksyttämään ilman, että sinulla on yhtään mitään sanottavaa itse aiheesta.

    A.Jalkanen

    Vessin metsätalous pyrkii maksimoimaan hiilen sidonnan, niin että hänen yrityksensä kokonaisuudessaan olisivat hiilineutraaleja, eli toisin sanoen, metsätalous kompensoi muiden yritysten päästöt mm. työmatkoilta.

    Muita eroja ns. normimetsätalouteen:
    -oja-ajouramenetelmä
    -boorilannoitus
    -koivun suosiminen uudistamisessa
    -hirvikannan kurissa pitäminen

    Gla

    Eli tehokasta puuntuotantoa, mutta tavoitteena tuskin on hiilen sidonta, vaan mahdollisimman tehokas liiketaloudellinen toiminta. Erona ilmastoporukan ajatuksiin on kiertoajan lyhentäminen, puulajista riippuen muistaakseni 40-60 vuotta eli noin puolet lyhyempi kuin tavanomaisessa kasvatuksessa.

    En tiedä, pyritäänkö Sahalassa kasvattamaan puustopääomaa merkittävästi. Se lienee selvää, että kaikki hakataan, mitä voidaan eli puuston määrä ei hakkuusäästöt kasvata. Tehokkuus tulee kasvun paranemisesta, millä ei ole ole mitään tekemistä noissa olosuhteissa hiilen sidonnan kanssa.

    A.Jalkanen

    No, se kasvuhan on juuri sitä hiilen sidontaa. Henvin ohje taas pyrkinee lisäämään hiilen varastoimista, mikä on eri asia.

    Gla

    Aktiivisella tilalla parantuneesta kasvusta seuraa se, että hakkuut tehdään aiempaa useammin. Tämä sillä ehdolla, että puustopääomaa ei haluta kasvattaa. Itse pyrin kasvattamaan, Sahalasta en tiedä.

    Tuosta kun laajennetaan tarkastelua siihen, mitä hakatulle puulle tapahtuu, päästäänkin monimutkaisempien asioiden pariin. Kuitu/energiapuun elinkaari on lyhyt, joten ne eivät sido hiiltä. Sahatavara on eri asia. Lisäksi huomioon pitää ottaa myös se, paljonko markkinat puuta vetää. Mutta ehkä tässä yhteydessä on syytä keskittyä vain tilatason asioihin, kun kerta ilmastotutkijatkin siihen neuvojansa jakelevat.

    K.Moilanen

    Ilmastoasiat eivät olleet päällimmäisenä ainakaan ”Metsälain muutosehdotuksen (17.8.2012) vaikutusten arviointi” -raportin tilaamisessa.
    ”Maa- ja metsätalousministeriö tilasi lakiehdotuksen vaikutusten arvioinnin, jonka keskeisiä tarkastelunäkökulmia olivat metsätalouden kannattavuus ja luonnon monimuotoisuus.”
    http://www.mmm.fi/attachments/metsat/6D4g6z0JC/121220_mlaki_vaik_arviointi_UUSI.pdf

    Toki yhtenä neljästä tarkastelunäkökulmasta hiilitase ja ilmasto vaikutukset on arvioitu. Jos järjestys antaa osviittaa asioiden tärkeysjärjestyksestä niin silloin vesistöasiatkin menevät vielä ilmastoasioiden edelle. Mielenkiintoista nähdä nouseeko hiilensidonta jossain vaiheessa keskeisempään rooliin. Rahallisen kannustimen kautta rooli toki olisi heti tärkeämpi.

    Luvuilla voi leikitellä minkä tasoista vuosittaista rahasummaa kiertoaikojen pidentämiseen pitäisi markkinoilta allokoida, jotta se olisi metsänomistajalle taloudellisesti mielekästä. Metsämaata kaikkiaan noin 20 miljoonaa hehtaaria, joista tuskin yli 10% voi tulla kyseeseen, eli 2 miljoonaa hehtaaria (voin olla väärässä). Kuinka paljon sinulle pitäisi maksaa vuosittaista hiilensitomis-extraa, jotta siirrät uudistamista vuodella? Jos satanen riittäisi pitäisi kiertoajan kautta lisääntyvä hiilensidonta olla näillä luvuilla 200 miljoonaa per vuosi arvoinen. Paljonkohan vastaavan hiilimäärän sitominen maksaa vaihtoehtoisilla metodeilla?

    K.Moilanen

    Monimuotoisuus näytti olevan heti kannattavuuden jälkeen tarkastelukulmana uuden metsälain vaikutusten arvioinnissa, joten A.Jalkasen näkemys METSOn tukemisen suhteen siinä suhteessa samoilla linjoilla.

    Kun tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja kun EU komission metsätaloussivuja vilkaisee niin nuo ilmastoasiat voivat hyvinkin olla saamassa nostetta. Leikittelin luvuilla siinä mielessä, että olisko meillä mahdollista EU:n ilmastointojen tiimoilta jollain tavoin päästä laskuttamaan eu-kassaa tällä kiertoaika hiilitase yhtälöllä. Ihmeen korkealla näyttää komission sivulla olevan esimerkiksi metsäpalo-jutut. Rahaa näyttää kassasta löytyvän esimerkiksi metsäpalojen ehkäisyn tutkimiseen. Taitaa olla enempi Etelä-Euroopan juttuja ja ehkä juuri siksi sikäläiset, eittämättä osaavat, virkamiehet ovat saaneet ne lobattua yhteiselle pussille.
    http://ec.europa.eu/environment/forests/home_en.htm

    A.Jalkanen

    Hiilen sitomisesta on tällä hetkellä ylitarjontaa, ja monimuotoisuudesta alitarjontaa, joten yhteiskunnan kannattaa toistaiseksi tukea mieluummin ympäristökohteita, kuten METSOssa.

    Kaikki on mahdollista EUn kyseessä ollen, myös hiilen sidonnalla tienaaminen. Nykyisen ilmastosopimuksen ehtojen mukaan se ei ole Suomelle mahdollista, mutta uuden sopimuksen neuvottelut ovat jo käynnissä.

    K.Moilanen

    EU:n metsäpalo selvityksissä puhuvut miljardien menetyksistä. Yhteisenä tekijänä selvityksistä tulee nopealla silmäilyllä tuntuma syiden löytyvän jonkinasteisesta johtamisongelmasta liittyen Portugalin, Espanjan ja Kreikan metsäpalo-ongelmat.

    Huomattavasti paljon kannustavampaa olisi palkita hyvin metsänsä hoitaneita maita, kuten Suomi maksamalla hiilitaseen nimissä kannustimia kiertoajan pidentämiseksi (yksityis)metsätaloudessa kuin lähettää korvauksia metsänsä polttaneille. Kun etelässä palaa niin pohjoisessa otetaan niistä hiilistä koppi ja saadaan siitä kannusrahoja. No joo …

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 32)