Leimikon kiinnostavuus ja käyttökelpoisuus sen maksettavan kantohinnan kilpailutuksessa ratkaisee. Eihän niissä kantohinnoissa muuten mitään jyvityssysteemiä ole.

KeMeRat:”Heh! Nytkö niitä kuusikoita onkin hakattavaksi vain kymmenen vuoden välein? Heh!”

Mihinkä tämä liittyy?

Kuulehan tsäbädäbädäm-multi-Reva-jäbä-täti-muunsukupuolinen, ystäväsi Virtsis von Visvis kertoi pyytäneensä tarjouksen samalle kohteelle 10 vuoden välein. Tarina ei kerro, myytiinkö puita koskaan – nehän saattavat olla vaikka vieläkin pystyssä. Kannattaa lukea tarkemmin ennen kuin aloittaa valittamisen, ja ehkä nimittelemisenkin voisi jättää vähemmälle.

Mutta vakavasti itse asiaan. Riippuu tietysti vähän puun kartiokkuudestakin, mutta metsänhoidon suositusten näkökulmasta 26-senttinen runko on jo päätehakkuukypsää. Jos todella on näin, että puuston keskijäreyden kasvu näkyy hinnoittelutekijöissä, niin silloin jatkokasvatuksessakin voisi periaatteessa olla jotain järkeä.

Jos nyt kuvitellaan, että 200m3 puusto kasvaa 10m3/vuosi, ja siitä kuolee vuosittain 8-10 runkoa, niin silloinhan puuston kuutiokasvu on nolla, mutta arvokasvua olisi vielä hinnannousun kautta. Jotain kirjanpainajan pyydystyskonstiakin voisi kokeilla, jos intoa ja omatoimisuutta riittää. Toisaalta Uudellamaalla on muitakin riskejä, kuten kaavoitus ja Viron suunnalta tulevat keskikesän rajuilmat, joten jos metsä olisi minun, en sitä pystyssä pitäisi tuon isommaksi muutenkaan.

Näinhän se on, kuten Kuusiuskova totesi. Kuusikon saa oikealla maapohjalla kasvamaan hyvin kun hoitaa ja harventaa ajallaan. Yli 600 mottia / ha päätehakkuussa ei vaadi mitään erityistoimia.