Keskustelut Metsänhoito Mitä tehdä rehevälle puskittuneelle palstalle?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Mitä tehdä rehevälle puskittuneelle palstalle?

    Olen tekemässä kauppaa eteläisessä Suomessa tilasta, joka on rehevää metsäpohjaa (peltoja ympärillä), josta n. 3 ha on heinittynyttä harvapuustoista aluetta. Noilla kuvioilla on hyötypuuna nuoren kasvatusmetsän kokoisia kuusia harvakseltaan ja hieskoivua, mutta suurin osa on pensaskokoista pihlajaa, hieskoivua, haapaa ja heinittynyttä aukkoa. Hirvet näkyy napsineen niistäkin reilun osansa. Mitenköhän nuo kannattaisi arvottaa tarjouksessa ja mitä noille kannattaisi tehdä, jos kaupat syntyy? Vetää vesakko harvoine puineen alas, muokata maa ja istuttaa kuuselle? Tuossa tapauksessa kannattaako jättää isompia puita pystyyn ainakin tiheämpiin kohtiin?

  • Visakallo

    Tarjoaisin aluetta nyt suojelukohteeksi, sillä Etelä-Suomessa on eniten tarvetta metsien lisäsuojeluun. Tuosta tulisi monelle nykyihmiselle ”oikeanlaisen metsänhoidon” pyhiinvaelluskohde!

    Metsäkupsa

    Paljon riippuu mitä tilalta odotat.Jos aiot tilan laittaa metsänkasvukuntoon ,silloin kuten edellä pohdiskelet.Itse olen tähän asti hatelikot uudistanut,mutta suuritöisiä ovat.Joten tarjouksessasi ei kyllä kovin paljoa arvoa voine tälläiselle kuviolle laskea.Kokonaisuus ratkaisee,jos tila muutoin ok,ei 3 ha ilmeisesti kokonaisuuden kannalta sittenkään ratkaiseva.

    Jätkä

    Jos Kuusista, koivuista, haavoista  ja lepistä ei löydy riittävästi myytävää puuta, niin puustolle ei kannata juuri arvoa laskea.Jos menee avohakkuuksi, niin kulotus tai myrkytys ja maanmuokkaus, sekä juurikääpää kestävä puulaji. Taikka sitten Visapään ehdottama suojelu.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Visakallo

    Ko. alue näyttää jo nyt sen, mihin maailman vapain metsälaki ja ympäristöliikkeiden aikaansaama mielipiteen muokkaus metsänhoidossa johtaa. Pienaukkohakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen jäljiltä metsät näyttävät yhä useammin juuri tuolta. Tämän takia alueen suojelu tässä vaiheessa toisi tulevat ongelmat paremmin julkisuuteen.

    MaalaisSeppo

    Taitaa puusto olla niin pientä ja vähäistä, ettei kelpaa suojeluun. Jos kelpaa, niin korvaus on mitätön.

    kuusessa ollaan

    Myisin pystyyn energiapuuksi, kokopuuna korjattuna ei jäisi uudistusta haittaavaa risukkoa. Sitten uusi sukupolvi sopivaa puulajia kasvamaan.

    Kuvion tuon kohdan hinnaksi määrittelisin kyllä kokolailla nollan.

    Pete

    Jos siinä haluaa kasvattaa ainespuuta niin ”myy” risukko pystyyn. Ainakin Etelä-Suomessa energiapuun kysyntä on nyt hyvällä tasolla ja joku sen kyllä korjaa giljotiinikouralla eikä lähetä laskua. Odota seuraavaan kasvukauteen ja siihen että kuvio on vesoittunut kunnolla. Siinä vaiheessa ruiskutus glyfosaatilla (4-6litraa + 200litraa vettä). Maalajille sopiva muokkaus syksyllä ja istutus seuraavana keväänä kuusen keskipaakuilla.

    Kallista leikkiä enkä tuon kannattavuutta ala tässä laskemaan, mutta itse tekisin noin.

    mehtäukko

    Jätkän operaatioon kannatusta ja Visakallon ajatuksia uudistamisesta.

    Nythän jo MT jutussa todennettiin,  kuinka esim pohjoisessa läntti lyötynä matalaksi jätetään oman onnensa nojaan. On mallissaan!

    Jätkä

    Pete. Kuten totesit – kallista leikkiä. Vaikka tuon kolmisen hehtaaria saisi ilmaiseksi, niin perustamiskulut ovat niin korkeat, että ”Omiansa” siitä ei metsätaloutta harjoittamalla saa takaisin. On tietenkin mahdollista, että puuta kertyy enemmän kuin sivulliset kuvittelevat, mutta ….

    Moni itseään metsäammattilaisena pitävä on arvioinut kuvioita rajusti liian vähäpuustoiseksi ja joskus taas roimasti ylipuustoiseksi.

    Olemme tehneet paljon metsänmittauksia ihan perinteisillä menetelmillä, eli mittanauhan ja Bussolin kanssa linjat ja koealat, joista on mitattu hyvin tarkkaan jokainen puu. Koealat tulevat ennalta valittujen välein, eikä niitä voi enää muuttaa. Kyse on otantamittauksesta, jossa koealoja pitää tulla aika paljon. Joidaan myös ottaa linjakoealoja, joissa mittavaijerin kummaltakin puolen mitataan kaikki puut esim metrin leveydeltä.

    Menetelmä antaa sadan prosentin tarkkuuden, jos on huolelliset mittaajat asialla. Samoin pinta-ala on jämpti.

    Moni METSÄAMMATTILAINEN onkin paljastunut ”metsäammattilaiseksi”, kun on isketty dokumentit pöytään.

    Sama pätee monesti taimikon tarkastuksissa. Ei mitään silmävaraista harhailua, vaan mitataan jämptisti koealoilla koko alue.

    A.Jalkanen

    Hyviä neuvoja tuossa edellä. Jos hyvä rehevä maapohja ja jos asut sen verran lähellä että pystyt hoitamaan, voisit harkita visakoivikon perustamista. Nyt pystyssä olevia puita voi paikoitellen säästää säästöpuiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)