Visakallo, se ”syy” oli varmaan juurikääpä: mitä vähemmän hakkuukertoja, sitä pienempi riski saada tartunta metsikköön. Harvennustarve riippuu monesta seikasta samaan tapaan kuten muillakin puulajeilla, mm. alueesta, kasvupaikasta ja taimivaiheen tiheydestä. Riittävä latvuksen pituus on se johtotähti jota voi seurata. Esimerkiksi jos aloitustiheys olisi 1500, siitä kahdessa harvennuksessa molemmissa pois 500 (kolmasosa), ja päädyttäisiin tuohon Kuusiuskovan lopputiheyteen 500.

Tarkkaan ottaen A.J. siinä  500 kpl:n 2. harvennuksessa poistettaisiin jo puolet puista. Olen viime vuosina käyttänyt kuusilla reilu 1600 kpl/ha istutustiheyttä, jotta jää hieman ajouravaraa ja ”särkymävaraa”

Joo olette puuntuottajat oikeassa, tuo ”puolet pois” -meininki sopii paremmin koivulle ja lehtikuuselle. 40 % kerralla harvennus on klassinen ohje männylle ja kuuselle.  Tapauskohtainen harkinta pitää myös tehdä – tarvittaessa harvennusmalleja hyväksi käyttäen, jos oma silmä ei kerro tarpeeksi.

Itse suosin kahden harvennuksen taktiikkaa kuusikoissa, kolmea en ole koskaan tehnyt, toki kuusikot ei ole puhtaita kuusikoita vaan sekametsiä rehevillä mailla jossa seassa mäntyä ja koivua.. Nykykeväät ja kesät alkaa olla niin kuivia ja lämpöisiä että ötökkäriski on todellinen ja kuusikoita kannattaa seurata kyllä.. Ennen tuli ensimmäisen harvennuksen jälkeen kuusi sekametsät vielä kasvatuslannoitettua ja toki nyt ne kantaa hedelmää, mutta nykyisillä lannoitteiden hinnoilla en ole nähnyt siinä järkeä. Keskisuomessahan kuusella on kyllä hyvä hinta ja tilanne vaan paranee kun Äänekosken ja Keiteleen investoinnit valmistuu on kuusitukilla kova kysyntä.

Periaatteessa kyllä puun hinta on noussut enemmän kun lannoitteen hinta mutta myös lannoitteen levityskulut on nousseet samalla. Mutta kukin tavallaan, myös kasvatuslannoitteen hyöty rehevillä mailla on omasta mielestä vähän niin ja näin, enemmän omilla kokemuksilla siitä on hyötyä kuivankankaan männiköissä.