Keskustelut Metsänhoito Mitä tehdä kuusentaimille

Esillä 5 vastausta, 31 - 35 (kaikkiaan 35)
  • Mitä tehdä kuusentaimille

    Merkitty: 

    Pahasti laho kuusikko hakattiin aikanaan aukoksi ja istutettiin männylle. Maaperä oli männylle vähän liiankin tuoretta, mutta eipä vaihtoehtoja ollut ja hyvin nuo näyttävät kasvavan. Ensiharvennusta varten toistakymmentä vuotta sitten raivasin alustan aivan puhtaaksi. Aluskasvustossa on nyt 0,5-1,0 metristä kuusentainta muutamin paikoin kasvatusta ajatellen riittävästikin, mutta suurelta osin aika harvahkosti.

    Käsittääkseni kuusenjuurikääpä elää aukossa vielä 30-50 vuotta vanhojen kantojen turvin ja jos uutta kuusikkoa syntyy, saa se lisää elinvoimaa. Arvailen että olisi järkevintä raivata kuusentaimet pois lahon kukistamiseksi. Ne näyttävät nyt hyviltä, mutta noin pienistä ei vielä erota lahon merkkejä. Oikein pitkällä tähtäimellähän tuo palsta kuusikoksi taas palaa, mutta jos yhden mäntysukupolven aikana saisi maaperän puhdistumaan. Mitä nyt palstalaisten mielestä pitäisi tehdä?

  • A.Jalkanen

    eki. Jos kyseessä on männikön tyvilaho, tilanne on puulajivalinnan kannalta melko hankala, kun kuusikin ole sille taudille altis, koivukin jossain määrin. Voisi tehdä pienaukkoja lahoisiin kohtiin ja luonto siementää sitten sinne jos hyvin käy?

    Nimetön. Jos haluat pelata varman päälle, poista alikasvoskuuset, joihin tyvilaho voi iskeä, ellet halua kokeilla niistä uutta puusukupolvea. ”Jatkuvasti kasvattajat” varmaan säästäisivät kuuset ja tarkkailisivat tilannetta josko niistä saisi uuden metsän.

    Jos männikkö on kasvatuskelpoinen, eli tukkiaihiot löytyy, voit kasvattaa terveen männikön päätehakkuuseen saakka. Sen jälkeen uudistus kuuselle tai koivulle. Viimeistään koivikon alle  syntyvä kuusialikasvos pitäisi olla jo terve puusto.

    Timppa

    Minäkin poistaisin kuusentaimet.  Mitä aikaisemmin, sen parempi.  Ja tarkkaan maata myöten, jotteivat ala kasvaa uudelleen.  Varmasti on etua taistelussa juurikääpää vastaan, jos on kymmeniä vuosia kuusista vapaata aikaa.

    Luulisin, että aluskasvullisuuskuuset lisäävät roudan määrää ja hidastavat keväisin kasvuunlähtöä, koska lumi kerääntyy niiden oksille eikä päädy eristeeksi maan päälle.  Nykyään ei tosin routaa taida syntyä muutenkaan.

    eki

    Tämä juurikäävän vaivaaman kuusikon harvennus tuossa askarrutti, että mitä tapahtuu ympärille jääville terveille kuusille, jos täräytän pihkavuotoiset välistä pois ja muistelin jostain lukeneeni, että niille terveille kuusille saattaa käydä huonosti !   No oikeinpa muistelin jos on uskominen Lukea ja Metsäkeskusta https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/juurikaapa.pdf   s.24-25. Mietintämyssy painuu entistä syvemmälle  !

    Metsuri motokuski

    Eihän siinä vaan ole kirjanpainajan tuhoja jos kuuset vuotaa pihkaa. Mitä tuolla hakkuulla ollessani tuli huomattua että ei ne juurikääpäiset lahot hirveästi pihkaa vuotaneet muuta kun siinä vaiheessa kun alkoivat kuolemaa tekemään.

    Ola_Pallonivel

    Viikonloppuna sahasin tuulen kaataman vajaa 100 vuotiaan kuusen, joka oli juuresta täysin laho ja murusina. Lahoa yli 3 metriä. Pihkaa ei ollut valunut kyljestä ja päällepäin täydellisen näköinen. Vieressä vanha tuulenkaato maassa. Ja aluskasvusto kuusi täysin laho sisältä, kun kaadoin edestä pois.

    Ei aina päältä arvaisi, mitä sisältä löytyy. Lienee tuo aukon reuna saastunut.

    Lukasin tuota Metsäkeskuksen raporttia. Hankalaksi menee metsänhoito, jos ainoastaan pakkasella tekee. Tähän mennessä olen yrittänyt seurata, että keskilämpötila alle +5. Ja Toukokuun alkuun olen pyrkinyt lopettamaan hommat.

Esillä 5 vastausta, 31 - 35 (kaikkiaan 35)