› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä tehdä kuusentaimille

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Mitä tehdä kuusentaimille

    Lähetetty: 1.4.2019, 10:38

    Merkitty: 

    Pahasti laho kuusikko hakattiin aikanaan aukoksi ja istutettiin männylle. Maaperä oli männylle vähän liiankin tuoretta, mutta eipä vaihtoehtoja ollut ja hyvin nuo näyttävät kasvavan. Ensiharvennusta varten toistakymmentä vuotta sitten raivasin alustan aivan puhtaaksi. Aluskasvustossa on nyt 0,5-1,0 metristä kuusentainta muutamin paikoin kasvatusta ajatellen riittävästikin, mutta suurelta osin aika harvahkosti.

    Käsittääkseni kuusenjuurikääpä elää aukossa vielä 30-50 vuotta vanhojen kantojen turvin ja jos uutta kuusikkoa syntyy, saa se lisää elinvoimaa. Arvailen että olisi järkevintä raivata kuusentaimet pois lahon kukistamiseksi. Ne näyttävät nyt hyviltä, mutta noin pienistä ei vielä erota lahon merkkejä. Oikein pitkällä tähtäimellähän tuo palsta kuusikoksi taas palaa, mutta jos yhden mäntysukupolven aikana saisi maaperän puhdistumaan. Mitä nyt palstalaisten mielestä pitäisi tehdä?

    Tekijä
    Nimetön
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 2.4.2019, 08:12

    Lahoista saa tehtyä luomu-linnunpönttöjä. Jos niille ei kuitenkaan ole tarvetta , niin ei kannata lahojen kuusien kasvatus . Kantohintakin on vain n. puolet terveen kuitupuun hinnasta.

    mehtäukko 2.4.2019, 09:29

    Jos on näin vaikeaa ratkoa juurikäävän suojelua, eikö kannattaisi kaivella korkoprosentit käyttöön?

    Mehtäukko ei sitä konstia edelleenkään viljele. 40-vuodessa kun voi ”askarrella” muutakin…

    jees h-valta 2.4.2019, 09:38

    Metsän uudistus rauduskoivulle.

    Gla 2.4.2019, 09:43

    Ai parasta arvokasvua tavoitteleva männikkö nurin ja uusi yritys, josko hirvet tällä kertaa taimikon söisivät?

    Puuki 2.4.2019, 10:02

    Huonolaatuinen männikkökin kannattaa kasvattaa tukkipuukokoon asti ennen kuin hakata se sellupuiksi, jos kelvollisia tukkeja saa edes 10-15 % rungoista.

    Nimetön 2.4.2019, 13:19

    jees h-valta: ”Metsän uudistus rauduskoivulle.”

    Ei kait herrajjjjumala (täkäläisessä murteessa tuossa on vähintäin 3 j-kirjainta) sentään. Selitä minulle Jessi miksi 38-vuotias hyvässä kasvussa oleva männikkö pitäisi pistää pinoon?

    Tutkijat käsittääkseni sanovat että kuusikkoon tulee laho väistämättä 3-4 kuusipolven jälkeen. Metsäni useammilla palstoilla lähestytään tuota vaihetta joten olen – jos maaperä sen mahdollistaa – pyrkinyt uudistamaan niitä siemenpuuhakkuilla männylle. Tässä mainittu on ainoa istutettu palsta. Käytännössä noista on tullut mänty-kuusi sekametsiä männyn ollessa valtapuuna. Ensiharvennuksissa on sitten suosittu mäntyä jolloin on päästy noin 90-prosenttisiin männiköihin. Metsä ei ole pahemmin hirvien talvehtimisaluetta joten uudistamiset ovat onnistuneet.

    Kuusenjuurikääpää pirullisempi tuholainen on männynjuurikääpä joka elää molemmissa puulajeissa. Onneksi nyt ei ole ollut siitä kysymys.

    Metsuri motokuski 2.4.2019, 15:06

    Minusta nuo AJ:n ohjeet ovat ihan hyviä ja perustuu tutkimustietoon. Eihän tuo mikään uusi asia ole joten tutkittua tietoa löytyy.

    eki 9.4.2020, 20:35

    Meillä pistettiin nurin yli 100-vuotias kuusikko ( 10 ha), jota oli kolmisenkymmentä vuotta sitten väljennetty niin, että aluskasvuskuusta oli aika lailla. Ei puhettakaan, että olisi aluskasvustoa sinne jätetty: Kaikki vaan matalaksi , hakkuun jälkeen mätästys ja mättäisiin taimitarhalta uudet kuusentaimet. Aika yksinkertaista.

    Mutta sitten seuraakin kysymys: Mitä pitäisi tehdä ensiharvennusikään tulleessa  rinnekuusikossa, jossa juurikääpää  on laikuittain. Kaadanko kaikki tyvitautiset  vai enkö koske niihin lainkaan vai jotain siltä väliltä ? Jossain oli mielestäni semmoista tietoa, että kun tyvitautisen kaataa niin juurikääpä siitä vaan riehaantuu ja leviää entistä tehokkaammin terveisiin puihin ?!

    jees h-valta 9.4.2020, 22:21

    Niin, täällä meilläpäin tuollainen männikkö alkaa olla korjuukypsä eli tukkia tulee jo vähintään puoliksi. Jos laatu on heikko on parempi alkaa vaihtaa puulajia siksi joka siihen rehevyytensä puolesta sopisi. En minä tässä mitään hirviä ajatellut, kuten en yleensäkkään. Koska minun ei tarvitse nöyristellä metsästäjäorganisaatiolle kuten Gla.

    Puuki 13.4.2020, 09:24

    Mitenpä sitä kaikki lahotyvet osaisi erottaa ensiharvennusmetsästä. Ei kaikissa ole välttämättä vielä siinä vaiheessa päällepäin näkyviä merkkejä.   Juurikääpä leviää ilman mukana tuoreisiin kantoihin ja muihin vioittuneisiin puun kohtiin , jos on l-mittari lämpimän puolella.  Juuristojen kautta myös.  Mitä tiheämpi taimikko , sitä useampaan taimeen leviää . Vähän erikoiselta kuulostaa, että juurikääpä leviäisi enemmän, jos harvennuksessa niitä lahoja kantoja tulee näkyviin.  Ainakin jos korjuu onnistuu ja tehdään oikeaan aikaan, ilman pystyyn jäävien puiden ja juurenniskojen telomista, ei se sieni leviä sen enempää kuin muutenkaan.

    Päätehakkuussa jos tyvilahoja on siellä täällä, niin niiden kantojen ympärille muita puulajeja kasvamaan , mieluiten lehtipuuta.

    Se on tutkittu, että jo pienenkin tukkipuumäärän kasvatus heikkolaatuisessa männikössä päihittää tuotossa liian aikaisen päätehakkuun ( jossa tulee pääasiassa vain kuitua) ja uudelleen viljelyn.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4