› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 4.8.2023, 13:13

    Metsänhoidon suosituksissa on listattu vaihtoehtoja. Mikä olisi hyvä?

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatilan-hoito/metsatalouden-kannattavuus

    Rukopiikki 4.8.2023, 13:20

    Voipihan sitä mitä tahansa yritystä johto hoitaa huonosti tai hyvin. Riippumatta siitä kuinka suuri vaikutus sillä on kansantalouteen, ei yrityksen toimintaa ja päätöksiä voi valtiovalta määräillä. Miksi se pitäisi olla mahdollista metsässä. En käsitä. Jokainen hoitakoon metsiä mielensä mukaan.

    R.Ranta 4.8.2023, 13:22

    Tiedämme kumpikin Matomäen tarinan. En nyt tarkistanut, mikä yhtiön nimi oli hänen jäätyä eläkkeelle.

    ”Tauno Antero Matomäki, on vuorineuvos, tekniikan tohtori h.c. ja diplomi-insinööri. Hän oli Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja 1987–90, Repola Oyj:n pääjohtaja 1991–96 ja UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja 1999–2001. Wikipedia”

    Timpan piti siirtyä jo kansantaloustieteeseen puolelle hakemaan tukea. Taloustieteen professorihan väittää, että tukea ei tälle ole sieltäkään löydettävissä.

    Panu 4.8.2023, 13:58

    Kiitos Anneli. Artikkeli tyrmää sijoitetun pääoman tuoton laskennan näin:

    ”Metsätalouden tuottoprosentin suoraviivainen maksimointi ei kuitenkaan johda edullisimpaan tulokseen. Tuottoprosenttia saadaan suurennettua pienentämällä metsätalouden pääomaa (lähinnä puustopääomaa), koska puusto biologisena tuotantoprosessina tuottaa suuremman suhteellisen tuoton alhaisella pääomalla. Pieni pääoma ei silti johda siihen, että metsänomistajan varallisuus kasvaisi eniten.”

    Jos nyt ymmärrän oikein niin artikkeli määrittelee edullisimman tuloksen olevan se, että metsänomistajan metsään sidottu varallisuus kasvaa eniten. Kokonaisvarallisuus on kuitenkin se, joka ratkaisee. Metsässä (ja missä tahansa muussa sijoituksessa) kannattaa pitää sen verran varallisuutta, että sillä saa parhaan sijoitetun pääoman tuoton.

    Tästä näkyy miten metsän arvo kehittyy kiertoaikana:

    Tämän perusteella sijoitetun pääoman tuotto maksimoidaan ostamalla aukkoja tai nuoria taimikoita ja myymällä tila melko pian sen jälkeen. Kaupankäynnin ja taimikonhoidon kulut aiheuttavat sen, että ihan muutamassa vuodessa metsää ei kannata myydä. Mutta 10-20 vuoden kuluttua ehkä jo kannattaa.

    Käytännössä myynnissä olevilla tiloilla on kaikenikäistä metsää, joten tämä strategia ei välttämättä toimi kovin hyvin.

    Kuten kuvaajasta näkyy niin puuston arvossa on odotusarvoa aika pitkään. Siksi aikainen hakkuu ei tuo kuvaajan mukaista tuloa, koska siinä menetetään odotusarvolisä, joka on realisoitavissa vain myymällä tila.

     

    R.Ranta 4.8.2023, 14:06

    Väärinymmärtämisen välttämiseksi on painokkaasti sanottava, että minäkin tietenkin yritän tuottaa mahdollisimman paljon ja mahdollisimman arvokasta puuraaka-ainetta, mutta sillä reunaehdolla, että sen täytyy olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Suurta nettotuoton nykyarvoa tavoitellaan. Sen vuoksi on otettava korot eli vaihtoehtoisen tuotot huomioon, paremmin tai huonommin. Tulevaisuudesta voi tehdä vain valistuneen arvauksen.

    Kun ajelee tätä Suomenniemeä, niin eihän täällä juuri muuta olekaan kuin metsää. Jos meidät tällä Impivaarassa laitetaan hiilensidonnan maksumiehiksi, niin jotakin on mennyt jossakin totaalisesti pieleen. Meillä metsien kasvut ovat vuosikymmeniä olleet hakkuita suuremmat, joka täytyy tarkoittaa, että hiilinielu on kasvanut. Jostakin kummallisesta syystä se on nyt sitten pienentynyt, joka kuulostaa eriskummalliselta. Sen vielä voi ymmärtää, että kasvun kiihtyminen on pienentynyt, mutta miten on mahdollista hiilensidonnan väheneminen em. syystä. harvennusta kiireesti tarvitsevia metsiä on pilvin pimein, joka mututuntumalta näyttäisi olevan huomattavasti suurempi ongelma kuin liian harvaksi harventaminen.

    Minunkin metsäni ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvaneet vähintään viisinkertaisesti hakkuihin verrattuna.

    ??????

    Perko 4.8.2023, 14:29

    Timppa  älä unta nää, että Rauma Repola   ja  UPM toimisi ilmaston ja suomalaisen kansatalouden  hyödyksi.   Puheita voi olla  mutta se loppuu heti kun selkä näkyy.

    ” Voitaisiin jättää taimikoiden perkausten tukeminen ja hyvittää veroissa” , niille jotka eivät sitä tarvitse!   Tuethan ovat yleensä johonkin kannattomaan tarkoitettu eikä sen pitäisi kuulu metsään.  Noin pitäisi  toimia  se on sitä tehostamista parempaan kannattavuuteen.

    Gla 5.8.2023, 23:48

    RR: ”Jos meidät tällä Impivaarassa laitetaan hiilensidonnan maksumiehiksi, niin jotakin on mennyt jossakin totaalisesti pieleen.”

    Sellaista politiikka on. Kun EU:ssa meidän kanssa kilpailevat valtiot yrittää tehdä yhteisiä päätöksiä, tottahan muut haluaa vierittää meille suurempaa vastuuta kuin itselleen. Aivan kuten Suomessa teollisuus haluaa ohjata puuntuottajia toimimaan teollisuudelle edullisella tavalla. Olenkin hämmästellyt sinun välinpitämättömyyttä tällaista ilmiötä kohtaan.

    Gla 5.8.2023, 23:52

    Timppa: ”Liiketaloudellinen kannattavuus on termi, jolla ei ole mitään todellista sisältöä.  Jokainen voi perustella minkä tahansa hakkuun omalta kohdaltaan liiketaloudellisesti kannattavaksi.  Tällaisesta  liiketaloudellisesta kannattavuusajattelusta näemme nykyään  maailmalta ja tälläkin palstalla esimerkkejä.”

    Ei liiketaloudellisuutta voi sivuuttaa sillä, että joku selittelee ratkaisujaan. Minulla ainakin metsätalouden ainoa taloudellinen motiivi on henkilökohtaisessa kannattavuudessa. En harjoita metsätaloutta siksi, että se tukee kansantaloutta.

    Gla 6.8.2023, 05:46

    RR: ”Jos Panu olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin metsäekonomiasta löytyy tuoretta kirjallisuutta. Sellaista, jota metsänhoitajaoppilaat tavaavat esim. Helsingin yliopistolla. Professori joskus totesikin, että hän laittaa opiskelijat ajattelemaan omallakin päällä ja se on hyvä se.”

    Tämä oli erittäin harmillinen perääntyminen. Eihän me metsänhoitokeskustelussakaan päädytä toteamukseen, että katso metsänhoitosuosituksista.

    Omalla päällä ajattelijoita on monenlaisia ja omasta mielestään jokainen on oikeassa. Helpommin ymmärrettäviä ja helpommin samaistuttavia esimerkkejä löytyy paljon liikenteestä. Meillä on yhteiset säännöt, silti moni omalla päällään ajatteleva pelaa omilla säännöillä, vaikka kaikki tietää, että vain yhteiset säännöt on ainoa toimiva järjestelmä.

    Puuki 6.8.2023, 06:04

    Olen jo monta kertaa yrittänyt vääntää rautalankamallia kannattavuuden laskennasta täällä.  Sama asia minkä Panu nyt löysi AJ:n artikkelista.  Pienempi %-tulos voi antaa paremman tuoton ; 3 % 200 €:sta on enemmän kuin 4 % 100 €:sta. Sehän on itsestään selvää.  Siksi pelkillä %:lla laskeminen johtaa harhaan metsätaloudessa.  Parhaan NNA:n tavoittelulla voidaan harhauttaa tietämättömiä.  Kun samalla riskillä ei oikein enää löydy vaihtoehtoista sijoituskohdetta, niin sekin mahdollisuus voidaan unohtaa useimmissa tapauksissa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 8 9 10 … 21 22 23