› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Panu 4.8.2023, 11:48

    R Rannan vastausta odotellessa kommentoin hänen vihjailuaan yläharvennuksesta. Sijoitetun pääoman tuoton kannalta yläharvennus on aina houkutteleva, koska sillä saadaan sijoitettua pääomaa alas enemmän kuin muilla harvennustavoilla ja sitä kautta mahdollisesti korkeampi sijoitetun pääoman tuottoprosentti.

    En ole kuitenkaan vielä kertaakaan tehnyt yläharvennusta. Syy on osittain sama mikä jatkuvassa kasvatuksessa epäilyttää: mennään kohti määrämittaharsintaa. Kun poistetaan parhaiten kasvaneet parhaat puut niin mitä jäljellejäävistä tulee vai tuleeko mitään? Tämän takia tekisin päätöksen yläharvennuksesta ainoastaan sillä perusteella sopiiko yläharvennus kyseiseen leimikkoon. Jos puusto on tasakokoista ja -laatuista niin silloin voi sopia. Toinen ongelma on tukin harvennushinta.

    Sijoitettu (sitoutunut) pääomakaan ei yläharvennuksessa laske niin paljon kuin voisi kuvitella, koska kuitumetsän markkihinnassa käytetään odotusarvokertoimia.

    R.Ranta 4.8.2023, 12:06

    Ilmeisesti siinä olisi pitänyt sanoa, että metsää älköön hävitettäkö puuntuotannon takia. Silloin Timppakin olisi ymmärtänyt.

    Minulle on sinänsä yhdentekevää, kuinka kukin asian käsittää. Mielipiteen vapaushan meillä on.

    On suorastan huvittavaa, kun täälläkin pohditaan monen taholta sitä, että lakirajoja pitäisi kiristää ja silti jyrkästi kiistetään tarkoitusperä.

    Timpallakin on monen arvoisia euroja, riippuen siitä mihin niitä käytetään. Minulle kaikki eurot ovat täsmälleen saman arvoisia tiettynä ajan hetkenä. Ei kai taloudesta puhuttaessa ole muuta kannattavuutta kuin liiketaloudellista kannattavuutta. Siitähän tämä soppa on syntynyt, kun metsämiehet ovat keksineet aivan jonkun todella omaperäisen kannattavuuslajin. Sen oikominen näyttää olevan osalle porukasta ennenkokemattoman vaikeaa.

     

    R.Ranta 4.8.2023, 12:22

    Panu Turkissa on inflaatio 50 %. Mitähän nimelliskorkoa mahtavat siellä käyttää? Heh heh.

    Jos nyt vastaisin tuohon kysymykseesi, niin siitähän riemu repeäisi. Inflaatio oli juuri kymmenen ja korko hyvä ettei negatiivinen.

    Sen joutuu jokainen miettimään ihan itse tai sitten hyväksyy jonkun toisen lanseeraaman koron. Sitä olen kovasti kaivannut näihin metsään.fi ehdotuksiin. Kun ehdotetaan avohakkuuta, niin pitäisi kertoa suhteellinen arvokasvu, johon metsänomistaja sitten voisi verrata oman taloutensa realiteeteista, hakkaako vai antaako vielä kasvaa.

    Kalle Kehveli 4.8.2023, 12:22

    Minusta on hyvä, että jokainen voi kasvattaa metsiään niin kuin haluaa ja asettaa sille omista lähtökohdista omat tuottovaatimukset. Nämä vaihtelee kovasti riippuen maan ravinteisuudesta ja metsien sijainnista. Esim. Metsähallituksen korkovaatimus 4% pohjoisessa aiheuttaa sen, että harvoin tukkiprosentti päätehakkuusta on yli 50%, monesti huonolaatuisessa metsikössä tukkia on vain 20%. Puun ikä 80-90 vuotta. Uskon, että he osaavat laskea kannattavuuden oikein.

    Panu 4.8.2023, 12:34

    Suhteellisesta arvokasvusta on helppo olla samaa mieltä. Korkojen laskentatapa näyttää kuitenkin edelleen jäävän mysteeriksi.

    Minusta kuulostaa vähän siltä, että Metsähallitus ei osaa laskea sijoituksen tuottoa. Mitäs jos se korkovaatimus olisikin 5% tai 7%? Hakattaisiinko silloin vielä aikaisemmin?

    A.Jalkanen 4.8.2023, 12:41

    RR: jyrkästi kiistetään tarkoitusperä

    Joka on puuntuotannon turvaaminen. Ei kiistetä. Turvaaminen tapahtuu niin, että metsää ei hakata sellaiseksi että jäljelle jäänyt metsä ei tuota juuri mitään tai että metsä ei uudistu.

    R.Ranta 4.8.2023, 12:48

    Jos Panu olet oikeasti kiinnostunut asiasta, niin metsäekonomiasta löytyy tuoretta kirjallisuutta. Sellaista, jota metsänhoitajaoppilaat tavaavat esim. Helsingin yliopistolla. Professori joskus totesikin, että hän laittaa opiskelijat ajattelemaan omallakin päällä ja se on hyvä se.

    Ja se sopii ohjeeksi kaikille, mitä Matomäkikin (UPM:n entinen päällikkö) totesi, että asia pitää käydä omassakin päässä. Asia on syytä selvittä itselle, että ymmärtää mistä puhutaan.

    Panu 4.8.2023, 12:54

    Tässä ketjussa olen siis yrittänyt vääntää rautalangasta, että yliopistolla harjoitettava kassavirtoihin ja korkoihin perustuva metsätalouden tuoton laskenta ei ole oikea tapa laskea sijoituksen tuottoa.

    Minä voisin kehottaa keskustelijoita lukemaan muutaman opuksen sijoittamisesta. Mutta sen sijaan yritän keskustella asiasta täällä, sitä varten tämä foorumi on olemassa.

    Nostokoukku 4.8.2023, 12:59

    Tuntuu vähän siltä, että Metsähallitus ei laske prosentteja, vaan yrittää saada epätoivoisesti tulostavoitteensa täytettyä hupenevista valtion metsistä. Mh:n metsänhoito-ohjeen mukaan varttuneissa kasvatusmetsissä käytetään yläharvennusta ja tehdään hakkuulla sopiville taimiryhmille tilaa. Yläharvennuksen perusteluina on korkeampi tukkisaanto ja pienempi korjuun yksikköhinta. Harsintaa vai jatkuvaa kasvatusta? Pulaa järeästä puusta vai liian korkea tulostavoite?

    Timppa 4.8.2023, 13:09

    Metsässä on  omistajan etujen lisäksi kyse 2 muusta asiasta kuten  jo edellä kirjoitin..  Siis ilmastosta ja kansantaloudesta.  Metsässä kasvanut euro kymmenkertaistuu kansantaloudessa.  Siksi on hämmästyttävää, ettei metsien kasvulla ole suurempaa painoa metsälainsäädännössä.

    Minä kehittäisin metsälakeja niin, että jos olisi mahdollista, niin hyvistä kasvuista verotettaisiin  vähemmän ja huonoista enemmän.  Alkaisi Perkokin miettiä miten metsiään kasvattaa.  Voitaisiin jättää taimikoiden perkausten tukeminen ja hyvittää veroissa.

    Matomäki oli Rauma-Repolan toimitusjohtaja.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23