Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • R.Ranta

    Timppa: ”Ei lailla ole koskaan pakotettu tuottamaan puuta.  Ei paljon, ei vähän.  Monellakin metsälailla on kielletty metsänhävitys, mikä on aivan eri asia.”

    Saivartelua Timppa saivartelua. Tiedämme kumpikin tasan tarkkaan mihin on pyritty ja miksi. Puu jota ei ole, ei kasva. Se kertoo pyrkimyksen.

    Metsä ostoon piti saada lupa vielä 1990-luvulla ja muidenkin kuin yhtiöiden. Niin taistelu ostoluvista kuin kunnan lunastusoikeudestakin on omakohtaistakin kokemusta.

    Niin koen, että vähintään  80 -90 % metsänomistajista on täysin pihalla korkojen merkityksestä – valitettavasti. Tietysti sellaiselle metsänomistajalle, joka käyttää välittömään kulutukseen metsästä saamansa pienen tulon, ymmärtäminen voi olla haasteellista, varsinkin peruskoulun jo unohdetulla matematiikan oppimäärällä. Ja mikä arvo nyt sillä on, saanko ryypätä sen koskispullon tänään vai vasta ensi vuonna.

    Harvennuksessa jäävään pohjapinta-alaan korolla ei ole kovin suurta vaikutusta, mutta siihen, mitä puita olisi taloudellisesti järkevää milläkin korolla poistaa, merkitys onkin jo ensiharvennusta lukuun ottamatta ratkaisevan tärkeä.

    A.Jalkanen

    No jos oletamme että metsän rakenne suo erilaisia ratkaisuja. Mennäänkö Arvometsän blogin mukaiseen malliin, jossa poistetaan suurimmat puut pääsääntöisesti aina pois, vai riittääkö hyvään tulokseen maltillinen yläharvennus jossa jätetään lisävaltapuita pystyyn? Hommaa jatketaan niin kauan kuin on otettavaa, ja sitten lopuksi tehdään kummassakin tapauksesa avohakkuu.

    Panu

    Yritän ymmärtää R Rannan kassavirtoihin perustuvaa korkolaskentaa mutta tarvitsisin vielä vastauksen kysymykseeni mitä nimelliskorkoa käytät ja miksi? Sen verran siis kerroit aiemmin, että käytät reaalikorkoa ja sen laskentaan siis tarvitaan nimelliskorko.

    Timppa

    Saivartelua Timppa saivartelua. 

    Ei ole.  Todellakin metsälakien pääperiaate on  ollut vuoteen 2014 saakka ”Metsää älköön hävitettäkö”.

    1900-luvun alkupuolen metsälait sallivat harsintahakkuut, koska metsänviljelyyn  ei ollut mahdollisuuksia.  Puuttui  tiet, liikkumisvälineet ja tekijät.  Metsiä yritettiin suojella estämällä liian voimakkaat harvennukset.  Myös uudistushakkuut tunnettiin ja ne olivat luvallisia.  Minulla on kirjahyllyssä Tapion vuosikirja 1913, jossa opetetaan metsäpuiden taimien kasvatusta ”käytettäväksi suurten hakkuu- tai metsäpaloalueiden metsittämiseen”.  Vuosikirjassa 1914 opetetaan taimikon hoitoa varhaisperkauksista lähtien.

    Tämän meikäläisen ”puuhamaan” omistaja teki 1916 halkopuiden hakkuusta kaupan, jonka ehdot olivat liian väljät.  Sitten tutkittiin kahteen kertaan Korkeimmassa Oikeudessa, että onko ostajan tekemä  harvennus liian voimakasta.  Joku metsätoimisto mittaili ja poloisen  puunmyyjän harmiksi tuli johtopäätös, ettei ole.

    Sotien jälkeen tilanne muuttui.  Sekä käytännössä että tutkimuksien perusteella tiedettiin, että harsintahakkuut johtavat puuston määrän ja laadun heikkenemiseen.  Siis metsän hävittämiseen ja näin ollen metsälain vastaiseen  toimintaan.  Nyt oli uudet resurssit. metsätiet ja autot.  Taimet ja istuttajat sekä perkaajat pääsivät helposti työmaille.  Lopetettiin harsinnalla aikaansaatava metsänhävitys ja pakotettiin uppiniskaisetkin metsänomistajat ruotuun.  Viisaita ei tietenkään tarvinnut pakottaa.

    Visakallo

    Timppa :”Todellakin metsälakien pääperiaate on  ollut vuoteen 2014 saakka ”Metsää älköön hävitettäkö”.

    Näin se oli. Metsälaki suojeli metsänomistajia heidän tietämättömyydeltään ja omalta tyhmyydeltäänkin. Nykyistä tilannetta metsissä voisi verrata siihen, että lääkevalvonta poistettaisiin, ja lääkäriksi voisi alkaa vaikka meikäläinen laittamalla valkoisen takin päälleni ja stetoskoopin roikkumaan kaulasta.

    Gla

    Me tiedämme Reiman tarkoittavan pakottamisella esim. sitä, että ennen päätehakkuun perusteeksi ei kelvannut liiketaloudellinen kannattavuus, koska puustolle oli asetettu määrällinen rajoitus. Jos ollaan eri mieltä, keskitytään siis kyseenalaistamaan tätä, eikä oikeutta olla hakkaamatta puustoa.

    Lakumuutoksessa korostettiin vapauden ja vastuun kytkentää. Toki vapaus mahdollistaa pyörän uudestaankeksijoiden ilmaantumisen markkinoille. Kumpi on parempi, asettaa lailla toimintaa haittaavia rajoitteita vai mahdollistaa metsän ala-arvoinen hoito?

     

    A.Jalkanen

    En peruuttaisi enää takaisin uudistamisen ikä- tai järeysrajoitteisiin. Sen sijaan tarkastelisin harvennuksen lakirajaa – onko se oikeassa kohdassa ja oikein määritelty. Pitäisikö lakirajaa nostaa nykyisestä?

    Lisäksi: jos pohjapinta-ala sallitaan vetää alhaiseksi, mitä ominaisuuksia silloin pitää jäävällä puustolla olla? Pitääkö sen olla kasvupaikalle sopivaa puulajia, kasvukykyistä ja siementä tuottavaa? Mikä olisi helppo mittari tälle, kävisikö elävän latvuksen pituus?

    Timppa

    Liiketaloudellinen kannattavuus on termi, jolla ei ole mitään todellista sisältöä.  Jokainen voi perustella minkä tahansa hakkuun omalta kohdaltaan liiketaloudellisesti kannattavaksi.  Tällaisesta  liiketaloudellisesta kannattavuusajattelusta näemme nykyään  maailmalta ja tälläkin palstalla esimerkkejä.

    Koska metsiä hoidetaan yli sukupolvien, niin ainoa lainsäädäntöperiaate Suomessa voi olla tuo ”metsiä älköön hävitettäkö”.  Tarkoittaa sitä, että hakkuiden jälkeen metsän hyvä kasvu on varmistettava.  Nythän lainsäädäntö ei tätä takaa.  Miten asia kirjoitetaan lakitekstiksi onkin vaikea haaste.

    Nuo hakkuurajat ovat mielestäni toissijaisia.  Tärkein on huolehtia uuden metsän kasvusta.  Tämä on joskus haasteellinen tehtävä.  Siksi lainsäätäjä on vetäytynyt valvomasta sitä.  Loppuisi myös haihattelu jatkuvasta kasvatuksesta, jos kriteeriksi asetettaisiin kullekin maapohjalle sopiva kasvu.

    Metsän  uudistamisvelvoitetta voi verrata nykyisiin  vaatimuksiin  rakennusten lämpöeristyksistä, joita syynätään todella tarkkaan,  Ne ovat nykyään ylimitoitettuja, mutta perusteltuja ilmastosyillä.  Metsän kunnollinen kasvu on siis vielä tärkeämpää sekä ilmasto- että kansantaloussyistä.

    Puuki

    Jäävän puuston pitäisi vähintään pysyä tod. näköisesti pystyssä ja olla kasvatuskelpoista* .  Siihen liittyy mm. ympäristön vaikutus ; jos ympäristöllä ei ole suojaavaa vaikutusta , on puiden kaatumisriski aina suurempi.  (*suurin osa tukkipuuksi 10-15 vuodessa, jos mahdollista).

    Korosta puheenollen ; ”Oikea korko” saadaan kun lasketaan yhteen esim. lainan korko% , sen osuus metsän oston rahoituksesta ja omarahoitusosuuden korkovaatimus.  Siihen lisätään yleensä riskilisä joka on n. 0,5 %.

    R.Ranta

    Pitää tietysti ymmärtää syy metsän hävittämisen kieltämiseen. Siitähän tässä on kyse.

    Minä ymmärrän metsän sellaiseksi jossa on puita. Jos metsän hävittämisen kieltämiseen olisi ollut joku muu syy kuin puun tuottaminen, esim. maiseman pilaaminen tai luonnonsuojelullinen syy tms., niin silloin ei tietenkään olisi suorastaan alettu vaatia, että metsä on aika-ajoin hävitettävä.

    Mitä kummallista sen myöntämisessä on. että puun tuottamisesta oli kyse kun puujaloilla seisottiin. En ymmärrä alkuunkaan käsityksiänne.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 222)