Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • Visakallo

    R.Ranta: ”Saattaa hyvinkin olla, palaamme tähän jälleen ilmastosyistä. Toivottavasti silloin markkinaehtoisesti ja hiilensidonnasta maksetaan korvaus.”

    Palaamme kyllä aivan markkinaehtoisesti niin, että metsäteollisuus  vähentää puuntarvettaan Suomessa tehtaita lopettamalla, ja näin metsiä siirtyy ilman korvausta ilmastopuolelle.

    Nostokoukku

    Se siirtymä kuuluu varmaankin siihen markkinatalouteen kiinteästi liittyvään yrittämisen riskiin. Tosin pieraistessakin on otettava jonkinlainen riski.

    R.Ranta

    Voi olla Visa.

    Mistään purkautumisesta ei ole kysymys mehtäukko – ennemmin toteamisesta.  Etkö muista aikaa, jolloin metsän ostaminen oli vielä luvanvaraista ja siitähän on vasta vähän aikaa, kun hakkuuoikeuden rajoittamisesta luovuttiin.

    Nostokoukku

    Tietyn tahon metsäammattilaiset rajoittivat mökinmiehen hakkuuoikeutta ja ostivat sitten pankinjohtajan kanssa kimpassa pilkkahinnalla mökkiläisen metsät pohjineen.

    R.Ranta

    Pierusta puheen ollen, eräs kaveri tapasi todeta, että silloin on tullut naisen kanssa tutuksi, kun uskaltaa hänen aikana pieraista. Sekin käsitys on voinut toki jo vanhentua.

    Kehuminen on kuin pieru, vain oma haisee hyvältä.

    Panu

    Anneli, tarkoitan sijoitetun eli sitoutuneen pääoman tuottoprosenttia, koska se on ainoa jolla on merkitystä.

    Voidaan tosiaan ajatella, että isompaa tuottoprosenttia haetaan isommalla riskillä kun yritetään luontaista uudistamista. Toisaalta jalostushyöty menetetään ja siksi parempi tuotto uudistumisen onnistuessakaan ei välttämättä toteudu.

    Visakallo

    Vielä tuohon R:R:n juttuun jatkoa, että kyllähän Luoja koetti kaikkia huomioida tasapuolisesti. Sen hajunkin järjesti pelkästään kuuroja varten!

    Visakallo

    Yksi tapa hakea suurempaa tuottoa isommalla riskillä on laittaa kuusen asemesta mäntyä kasvamaan männylle soveltuvalla maalla, ja kuusen asemesta laittaa koivua koivulle parhaiten soveltuvalla maalla. En mainitse riskin aiheuttajaa nimeltä, ettei tule harrastajilta sanomista.

    Panu

    Joitain esimerkkejä suuremman tuoton tavoittelusta isommalla riskillä siis saatiin. Tähän voisi vielä lisätä erikoispuut. En kuitenkaan ole ihan varma, että koronlaskijat tarkoittavat näitä asioita tuottovaatimuksella.

    Timppa

    Lailla pakotettiin tuottamaan mahdollisimman paljon puuta. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se oli metsänomistajan talouden näkökulmasta.

    Ei lailla ole koskaan pakotettu tuottamaan puuta.  Ei paljon, ei vähän.  Monellakin metsälailla on kielletty metsänhävitys, mikä on aivan eri asia.

    1900-luvulla voimassa oli metsälaki, joka kielsi yhtiöiltä metsien hankinnan.  Nykyään metsien hankintaa rajoittaa kuntien etuosto-oikeus, jonka mukaa kunta voi tulla kaupassa ostajan sijaan, toki määrätyin rajoituksin.  Näin myös käytännössä tapahtuu.

    Vuonna 1995 Laakkosen veljekset ostivat perikunnalta Jyväskylän maalaiskunnasta Jääskelän  tilan 5 miljoonalla markalla, mutta Jyväskylän maalaiskunta käytti etuosto-oikeuttaan ja tuli ostajan tilalle.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 222)