› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 222)
1 2 3 4 5 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 2.8.2023, 10:45

    Jos on ostamassa metsää sijoitusmielessä, niin on tietysti myös kilpailevia vaihtoehtoja.  Silloin pitää tietysti arvioida sijoitetun pääoman tuottoa eri vaihtoehtojen välillä.  Sama tietysti, jos aikoo myydä metsänsä.

    Jos aikoo pitää metsänsä, niin silloin pitää tarkastella miten sen  saa kasvamaan kohtuullisilla kustannuksilla mahdollisimman hyvin ottaen huomioon biologiset riskit.  Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin minulla tavoitteena on kasvattaa parhaita puita parhaissa oloissa oikeilla paikoilla.  Tämä riittää perusohjeeksi.  Ei siinä korkolaskua tarvita.  Tulevaisuus näyttää miten onnistuttiin.

    Parhaat puut syntyvät tietenkin laatusiemenistä, kasvavat taimina oikeissa tiheyksissä ja valikoituvat harvennuksissa,  joita ei käytännössä voi tehdä minkään pohjapinta-alan m2:n tarkkuudella.  Sitten, kun metsän kasvu heikkenee selvästi, on aika uudistaa.  Meillä ei ole sellaista tilannetta kuin Visalla, että kuusikot pitää uudistaa, jottei niistä tule ylijäreitä.

    Uudistaminen on kuin talon perustusten rakentaminen.  Jos se epäonnistuu, niin hyväkin hanke menee pilalle.  Korjaaminen on joskus toivotonta.   Tietysti systeemin onnistumista pitää seurata ja tarvittaessa muuttaa toimintatapaa,  Aiemmin männyn konekylvö äestyksen yhteydessä onnistui ja tuotti hyviä taimikoita.  Pitkät kuivat jaksot keväisin johtivat kuitenkin siihen, että juuri itäneet taimet kuolivat.  Pari peräkkäistä tällaista vuotta johti siihen, että kylvöaloja jouduttiin täydennysistuttamaan.  Siirryttiin kalliimpaan käsikylvöön, jolloin siemenen saa turvaan maan sisään.  Nyt homma pelittää.  Miten tällaiseen hommaan soveltuu korkolaskenta?  Ei minun mielestäni ollenkaan.  Tai tietysti, jos joku pystyy ennustamaan tulevaisuutta,

    Panu 2.8.2023, 10:49

    Gla, miten metsässä kasvatetaan tuottovaatimusta kasvattamalla riskiä?

    mehtäukko 2.8.2023, 10:52

    Juuri noin Timppa. Tekemisen taito kun on näpeissä, Metlan ja Tapion laskujen jälkeen pitää riittää , kun valitsee näistä omiin olosuhteisiin parhaimman käytänteen. Loppu heiluu kuitenkin puoleen tai toiseen, mutta kaikelle ei voi mitään.

    A.Jalkanen 2.8.2023, 11:03

    miten metsässä kasvatetaan tuottovaatimusta kasvattamalla riskiä?

    Siirrytään jatkuvapeitteiseen malliin. Saadaan erilaiset tuhoriskit, ei välttämättä suuremmat tai pienemmät, mutta saadaan lisäksi uusi riski eli uudistumisriski. Suurempi tuottovaatimus ei välttämättä toteudukaan.

    Panu 2.8.2023, 11:18

    Yleinen näkemys jatkuvasta kasvatuksesta on kuitenkin, että se vähentää tuottoa ja kasvattaa riskejä.

    R.Ranta 2.8.2023, 11:37

    Timppa: ”Jos on ostamassa metsää sijoitusmielessä, niin on tietysti myös kilpailevia vaihtoehtoja.  Silloin pitää tietysti arvioida sijoitetun pääoman tuottoa eri vaihtoehtojen välillä.  Sama tietysti, jos aikoo myydä metsänsä.”

    Taloudellisessa mielessä on yhdentekevää, mikä investointi metsään on kysymyksessä tai mikä sieltä tuloutus. Sama taloudellinen lainalaisuus pätee oli sitten kysymyksessä uuden metsän ostaminen tai muu investointi metsään. Kuin myös metsän myyminen pohjineen tai sieltä puiden myynti. Aivan samalla tavalla arvioidaan kilpailevia vaihtoehtoja kaikissa tapauksissa taloudellisessa mielessä.

    Korot, inflaatio ja vaihtoehtoisten tuotot saattavat vaihdella rajustikin, mistä viimevuodet kertoo, eikä meistä kukaan tiedä tulevaisuutta. ”Kaikki on ajan ja kohtalon vallassa”, kuten jo tuhansia vuosia vanha teksti kertoo.

    Me elämme tällaisessa maailmassa ja silti joudumme parhaan kykymme mukaan arvioimaan riskejä ja tuottoja.

    Oli uskonnosta sitten mitä mieltä tahansa, mutta saarnaajan kirjan Isosta kirjasta kannattaisi jokaisen lukea – sieltä löytyy paljon ikuisia totuuksia, jotka eivät ole ajan saatossa miksikään muuttuneet. ”Sijoita yhdeksälle kymmenellekin taholle …” ”mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää” jne.

    mehtäukko 2.8.2023, 11:44

    ”…Taloudellisessa mielessä on yhdentekevää..jne…”

    Mikä sekametelisoppa tuollaisen tuottaa??

    R.Ranta 2.8.2023, 11:48

    Me emme voi muuttaa talouden lainalaisuuksia, halusimme tai emme.

    Meillä kymmeniä vuosia opetettiin, että talouden lainalaisuudet eivät koske metsätaloutta ollenkaan. Syykin on selvä – elimme puujalan varassa. Lailla pakotettiin tuottamaan mahdollisimman paljon puuta. Kokonaan toinen kysymys on, mikä se oli metsänomistajan talouden näkökulmasta.

    Saattaa hyvinkin olla, palaamme tähän jälleen ilmastosyistä. Toivottavasti silloin markkinaehtoisesti ja hiilensidonnasta maksetaan korvaus.

    A.Jalkanen 2.8.2023, 12:00

    Tarkoitatko Panu puuntuotosta, tuottoa euroina vai kannattavuutta? Yleinen konsensus taitaa olla että jiikoossa puuntuotos on alempi, euroja saa siis väistämättä vähemmän hakkuista. Mutta koska euroja myös sijoitettiin vähemmän, kannattavuus voi olla toisinaan hyvä.

    Lopuksi varoitus: riskeillä korjattu kannattavuus on jiikoossa parempi todennäköisesti vain poikkeustapauksissa. Tässä on huomioitava ainakin metsätuhoriskit, puunkorjuuvaurioiden riskit jäävälle puustolle sekä uudistumisriskit. Metsäpaloriski myös: avohakkuualue on parempi palokatko.

    Jaksollisessa mallissa kannattavuutta voi parantaa sijoittamalla vähätuottoisen kasvupaikan uudistamiseen ja hoitoon vähemmän rahaa. Käytännössä onnistuu usein, koska karummalla kasvupaikalla tai pohjoisessa luontainen uudistaminen on helpompaa vähäisemmän heinittymisen ja vesomisen vuoksi. Paitsi koivun uudistuminen Lapissa – sen estää poro.

    mehtäukko 2.8.2023, 12:21

    Vaikea ymmärtää RR:n purkausta. ”…opetettiin, että talouden lainalaisuudet eivät koske.” Kuka pakotti uskomaan kaikenlaista? ”Lailla pakotettiin..” Istuitko  vankilassa, jos/kun et totellut? Lainalaisuuksien muuttamiseen ei halut vaikuta,mutta niiden mukaan on luovittava vieläpä ennakoidusti.

    Jokaisella on ollut vapaus ostaa,myydä tai tehdä velkaa vapaa-ehtoisesti. Kuka on niitä ennen haalinut tietoutta tuekseen on sekin omasta halusta kiinni.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 222)
1 2 3 4 5 … 21 22 23