Jos on ostamassa metsää sijoitusmielessä, niin on tietysti myös kilpailevia vaihtoehtoja.  Silloin pitää tietysti arvioida sijoitetun pääoman tuottoa eri vaihtoehtojen välillä.  Sama tietysti, jos aikoo myydä metsänsä.

Jos aikoo pitää metsänsä, niin silloin pitää tarkastella miten sen  saa kasvamaan kohtuullisilla kustannuksilla mahdollisimman hyvin ottaen huomioon biologiset riskit.  Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, niin minulla tavoitteena on kasvattaa parhaita puita parhaissa oloissa oikeilla paikoilla.  Tämä riittää perusohjeeksi.  Ei siinä korkolaskua tarvita.  Tulevaisuus näyttää miten onnistuttiin.

Parhaat puut syntyvät tietenkin laatusiemenistä, kasvavat taimina oikeissa tiheyksissä ja valikoituvat harvennuksissa,  joita ei käytännössä voi tehdä minkään pohjapinta-alan m2:n tarkkuudella.  Sitten, kun metsän kasvu heikkenee selvästi, on aika uudistaa.  Meillä ei ole sellaista tilannetta kuin Visalla, että kuusikot pitää uudistaa, jottei niistä tule ylijäreitä.

Uudistaminen on kuin talon perustusten rakentaminen.  Jos se epäonnistuu, niin hyväkin hanke menee pilalle.  Korjaaminen on joskus toivotonta.   Tietysti systeemin onnistumista pitää seurata ja tarvittaessa muuttaa toimintatapaa,  Aiemmin männyn konekylvö äestyksen yhteydessä onnistui ja tuotti hyviä taimikoita.  Pitkät kuivat jaksot keväisin johtivat kuitenkin siihen, että juuri itäneet taimet kuolivat.  Pari peräkkäistä tällaista vuotta johti siihen, että kylvöaloja jouduttiin täydennysistuttamaan.  Siirryttiin kalliimpaan käsikylvöön, jolloin siemenen saa turvaan maan sisään.  Nyt homma pelittää.  Miten tällaiseen hommaan soveltuu korkolaskenta?  Ei minun mielestäni ollenkaan.  Tai tietysti, jos joku pystyy ennustamaan tulevaisuutta,

Juuri noin Timppa. Tekemisen taito kun on näpeissä, Metlan ja Tapion laskujen jälkeen pitää riittää , kun valitsee näistä omiin olosuhteisiin parhaimman käytänteen. Loppu heiluu kuitenkin puoleen tai toiseen, mutta kaikelle ei voi mitään.

”…Taloudellisessa mielessä on yhdentekevää..jne…”

Mikä sekametelisoppa tuollaisen tuottaa??

Tarkoitatko Panu puuntuotosta, tuottoa euroina vai kannattavuutta? Yleinen konsensus taitaa olla että jiikoossa puuntuotos on alempi, euroja saa siis väistämättä vähemmän hakkuista. Mutta koska euroja myös sijoitettiin vähemmän, kannattavuus voi olla toisinaan hyvä.

Lopuksi varoitus: riskeillä korjattu kannattavuus on jiikoossa parempi todennäköisesti vain poikkeustapauksissa. Tässä on huomioitava ainakin metsätuhoriskit, puunkorjuuvaurioiden riskit jäävälle puustolle sekä uudistumisriskit. Metsäpaloriski myös: avohakkuualue on parempi palokatko.

Jaksollisessa mallissa kannattavuutta voi parantaa sijoittamalla vähätuottoisen kasvupaikan uudistamiseen ja hoitoon vähemmän rahaa. Käytännössä onnistuu usein, koska karummalla kasvupaikalla tai pohjoisessa luontainen uudistaminen on helpompaa vähäisemmän heinittymisen ja vesomisen vuoksi. Paitsi koivun uudistuminen Lapissa – sen estää poro.