Juu juu, mutta sitä voi monessa yrittämisessä jättää jälkeensä myös vain paskannetun tunkion…

Kyllä huomasin kuvan ja kommentoinkin. Laitan muutamia kuvia Lapin kierrokseltani ehdittyäni, kun olen niistä täällä kertonut.

Minusta on vähän surullista, että metsänkasvatuksen taloudellisista kysymyksistä keskustelu koetaan tuollaiseksi möröksi. Kyse on pitkäjännitteisestä ja moniulotteisesta toiminnasta, eikä sitä tietenkään tehdä äkillisten korko- ja inflaatiovaihteluiden tahdittamana.

Uuden metsän perustaminen on eittämättä tärkeä vaihe, mutta se on myös homman taloudellinen akilleen kantapää pitkän odotuksen vuoksi ja joka sekin pitää kyetä käsittelemään.

Metsänhoidosta puhuttaessa mukaan tulee muitakin päätöksiin vaikuttavia elementtejä, jotka esim. arvopaperikaupasta puuttuu. Reimakin on 10 vuoden aikana pehmentynyt kovasti ja ottanut mukaan päätöksiin ympäristöarvot. Noitahan joskus koitin nimimerkin Pöllö aikoina esittää, mutta kuuroille korville kaikuivat. Lisäksi tällainen tavallinen rivikansalainen, joka ei voi ammattisijoittajan tavoin valita sijoituskohteita maan ja taivaan väliltä, joutuu priorisoimaan. Asuntojakaan ei tavanomaisilla hakkuutuloilla hankita ja kun osakekauppa ei kiinnosta vähääkään, jäljelle jää metsän ulkopuolelta lähinnä rahastot. Niitä onkin monenlaisia ja niissäkin olen täysin pankin sijoitusneuvojan kristallipallon varassa.

Kun metsää hoidetaan, ei välttämättä kestä katsoa heikosti uudistuvaa ja heikosti puuta kasvavaa kuviota, vaikka se jonkun laskelman mukaan saattaisikin olla kannattavampaa kuin kalliimpi ja paremmin puuta tuottava.  Toisaalta annan painoarvoa myös sille, että saan ostajaa kiinnostavia leimikoita. Heikko, josta ostajat eivät ole kiinnostuneita, saattaa olla huonompi kuin excelin mukaan pitäisi. Kun tällainen sitten laitetaan kiinnostavamman kuvion kylkeen, saattaa kaikkien puiden kantohinnat laskea.

Tulevaisuudessa korjuukustannukset ei ennusteeni mukaan ainakaan laske, joten asialla on jatkossa enemmän merkitystä kuin nykyään. Kun kiinnostavissa kohteissa on puuston määrä suuri ja jos puun hinta nousee kuten viime aikoina on tapahtunut, vaikutus kertautuu. Kun riskinä on lisäksi ympäristöväen asettamat rajoitukset metsätaloudelle, puuta pitää tuottaa tehokkaasti siellä, missä se on mahdollista.

Metsäekonomian perusteet ei käsittele näitä käytännön asioita ollakaan.

Uskon, että R.Rannalla on myös hieman huonomminkin taimettuneita alueita, sekä myös sellaisia maapohjia, jotka ovat vaatineet muokkauksen ja kylvön tai istutuksen? Lopetin aikoinaan kuvien lähettämisen tänne palstalle, kun turhauduin jatkuvasti oikomaan niiden väärintulkintoja, joista osa taisi vielä olla ihan tahallisiakin. Meiltä päin löytyy sellaisiakin alueita, jotka eivät ole metsittyneet viimeisen 50 vuoden aikana. Tänään viimeksi ajoin sellaisen ohi. Minkähän laisen korkolaskelman siitä saisi aikaiseksi?

Kyllä maalla on jokin arvo joten tuottamaton maa tuottaa tappiota. Joutoalueiden metsitystuki ilmeisesti lopetetaan (Metsäuutiset). Erikoinen päätös. Ehkä hallituksessa ei ole kuultu että metsäkato tuottaa päästöä eli negatiivista hiilinielua.