Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • R.Ranta

    Jos kuvitteellisesti korko olisi 10%, niin missä Gla Suomessa on sellaista metsää, että tuollainen investointi olisi käytännössä kannattavaa. Vain lannoituksissa suurista koroista edes puhutaan.

    Mitä se sellainen nettonykyarvon laskenta olisi Visa, ellei se ottaisi kaikkia huomioon. Investointi keinolliseen metsänuudistamiseen on kannattava tai se ei ole. Yhtä vastausta, että se olisi kaikissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa, ei todellakaan ole. Kait sinä nyt ymmärrät, että jos muualta saa vastaavalla riskillä viisinkertaisesti sen mitä metsän uudistamiseen laittamalla, niin se on kannattavampaa, vaikka metsässä ei koskaan kasvaisi yhtäkään risua.

    Enkä minä ole sitä mieltä, että metsään investointi ei olisi kannattavaa. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava. Yritin lähettää tänne kuvia Lapista mm. erilaisista luontaisista uudistamisista, mutta en jostakin syystä onnistunut.

     

     

    mehtäukko

    ”Näillä tällaisilla määrittelyillä, kuten tietotaito ja näkemys, on vaikea laskea yhtään mitään…” tietää RR.   No, sitten seuraavassa itse julkaiset oman ”tieto taitosi”…:  ” että korkea korko ja kalliit keinolliset uudistamiskustannukset johtaa vääjäämättä luontaisiin menetelmiin, mitä ne sitten onkin. Paikalliset olosuhteet tietysti vaihtelevat suuresti. No, männiköissä se on hyvin yksinkertaista, koska mänty uudistuakseen luontaisesti vaatii lähes poikkeuksetta hyvin harvan ison puuston (siemenpuuston)…”

    Noissa määrittelyissä hyvään lopputulokseen eivät auta mitkään viisaat laskusi ja korot tuntemattomassa tulevaisuudessa edes männikön osalta.

    ”…  että jos muualta saa vastaavalla riskillä viisinkertaisesti sen mitä metsän uudistamiseen laittamalla, niin se on kannattavampaa, vaikka metsässä ei koskaan kasvaisi yhtäkään risua…” osoittaa pelin hengen: jätetään sadonkorjuun jälkeen vaikka maa mahoksi, jos saa laskennallisesti muualta paremman tuoton..”  Härskiä on peli.

    Visakallo

    Olen ehkä hieman vanhanaikainen, kun rinnastan maapohjan jättämisen uudistumaan omia aikojaan samaksi, kuin pitäisin vuorauskäyttöön hankkimaani asuntoa tyhjillään. Toki saisin siitä asunnosta aikaisemmin hankkimillani vuokratuloilla hyvän tuoton jostakin muualta, ja voisin laskea myös koron säästämilleni ilmoitus- ja muille uudelleenvuorauskuluille,  mutta samaan aikaan menettäisin tuloa tyhjänä olevasta asunnosta. Ei se minusta ole kovin älykästä taloudenpitoa, – vai olenko käsittänyt jotakin väärin?

    R.Ranta

    Asuntovertaus on sikäli hieman ontuva, että metsä uudistuvat luontaisestikin. Joskus paremmin ja joskus huonommin. Jos sinä remontoit asuntoa, niin ajatus varmaankin on, että saat sen korkoineen takaisin. Katsotaan nyt saanko niistä luontaisesti uudistuneista Lapin kohteista kuvia tänne.

    Meillähän metsien on uudistuttava, tavalla tai toisella määräajassa. Joskus kannattaa panostaa enemmän ja joskus vähemmän. Minulla uudistaminen ei tällä hetkellä näyttele juuri minkäänlaista roolia, kun päätehakkuukohteita on varsin rajallisesti. Odotetaan nyt ihan rauhassa sodan loppumista ja tukin hinnan nousua.

    UPM antoi juuri kymppitonnin minullekin sitä nollakorkoista rahaa (bonuksina), jonka voi käyttää vain metsänhoitoon. Sillä on hyvä alkaa tehdä Metkakohteita ja poistaa ylimääräisiä puita taimikoista ja nuorista metsistä ja sitä riittää.

    Visakallo

    Niinhän ne tilanteet R.R. toki vaihtelee. Uudistaminen ei nykyisin näyttele sinulle juuri minkäänlaista roolia, mutta kaikkina näinä vuosina kirjoitustesi aiheista kuitenkin 90% on tavalla tai toisella koskenut metsän uudistamista.

    mehtäukko

    Juuri noin.

    Tuo julkaisu…jos muualta saa 5- kertaisesti kuin metsän uudistamiseen..” on pelurin tunnustus. Kun on ensin saatu keinoteltua pinta-aloja veromuutoksen siivittämänä ja kerätty marjat, loppupelissä vain syödään siitä kuormasta…

    Gla

    Nokitan, sovitaan koroksi 10% sijaan 25. Ja kun muualta saa tuottoa viisinkertaisesti, on aika laittaa metsät myyntiin. Oikeat sijoittajat luopuvat tuossa vaiheessa vaikka 100 miljoonan liikevaihtoa tekevästä yrityksestä. Täällä vaan tavataan Metsäekonomian perusteet-kirjaa.

    Aika etäälle metsätalouden todellisuudesta on ajauduttu. Asuntoremontin tekijäkin saattaa pitää asuntoa tyhjillään, ettei vuokralaiset tee uuteen lattiaan naarmuja, kun alueen asuntojen hintataso on nousussa.

    Visakallo

    Jos asuntovertaukseni ontui, siirrytäänpä vähän lähemmäs metsiä, eli sahalaitoksiin. Lähdetään liikkeelle hyvin toimivasta uudesta sahasta. Puita menee teristä läpi joka vuosi, välillä kannattavammin, välillä huonommin kannattavasti. Kilpailijalla on vastaava tilanne. Vuosikymmenet kuluvat, sahan koneistoille käy samoin. Tehdään vain välttämättömät korjaukset ja sahaus jatkuu. Kilpailija on samaan aikaan uusinut sahauslinjojaan ja sahaa nyt suurempia määri puita samassa ajassa. Lopulta alkaa vanhojen vehkeiden kanssa näyttää siltä, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää vakuutusrahojen toivossa polttaa koko saha.

    Kalle Kehveli

    Nokitan, sovitaan koroksi 10% sijaan 25. Ja kun muualta saa tuottoa viisinkertaisesti, on aika laittaa metsät myyntiin. 

    Totta, mihinkään sijoitukseen ei saisi ”rakastua” liikaa, vaan toimia kylmällä järjellä. Toimialat voivat vaihtua lennosta.

    mehtäukko

    Itse asiassa kysymys oli metsätaloudessa toimimisesta. Alan vaihto ja sen syyt ovat enempi keinottelijoiden ja kulanssien arkipäivää. Sellaisesta on yleensä kylillä vain yleisesti ”imartelevia” näkemyksiä. Aikoinaan hävisin hinnassa tällaiselle luopiolle, joka seuraavana vuonna laittoi sen rajasta rajaan matalaksi. Ilman mitään uudistuksia nyt koko 40 ha läntti kasvaa umpitiheää vesakkoa…

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 222)