Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • pitkät neulaset

    Vielä jos valtio on korpea asuttaessaan antanut palstan joksikin lisämaaksi jonka maksun Kekkonen on armahtanut… Velkavivulla näitä metsiä ei kannattane ostaa,vaan rahnat on oltava tilillä homehtumassa käsiin?

    mehtäukko

    Muualta tienattuja homehtuvia rahoja on juurikin näillä sijoitusrahastoilla ja Tornaattoreilla. Heillä ei putiikkina tule kiintymystä mihinkään, ja he listivät teoreettisesti puutakin kumoon kun lukemat siltä näyttävät Sijoitus on kuitenkin turvasatamassa muihin nähden ja niistä saa isossa mitassa aina omansa pois.

    Visakallo

    Puun kysynnän nyt laskiessa ja hinnan alentuessa tulee mieleen metsärahastojen tilanne. Alkavatko ne myydä suurempia määriä puuta alentuvilla markkinoilla ja sillä tavalla osaltaan laskemaan puunhintaa entisestään?

    Rukopiikki

    Asettaahan Valtio Metsähallituksellekin tulostavoitteen. Mikähän sen merkitys Lapissa hintoihin. Sitä voi miettiä.

    Visakallo

    En tunne metsärahastojen käytäntöjä, ovatko ne ns. avoimia rahastoja, joista voi nostaa rahansa pois milloin haluaa, vaiko suljetumpia? Asuntorahastojen puolella on molempia. Avoimissa asuntorahastoissa alkaa nyt olla paniikki, kun sijoittajat haluavat nostaa rahansa, eikä asuntojen arvo ja niiden vuokratuotot enää vastaa sijoituksia.

    A.Jalkanen

    Tässäkin keskustelua koroista.

    Lappi J. (2019). Metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korko ovat vertailukelvottomia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019, artikkeli id 10185. https://doi.org/10.14214/ma.10185

    R.Ranta

    Rahalla on hintansa. Jos menette pankista kysymää lainaa, niin ne kertovat rahan hinnan, eli sen minkälaista korkoa sinun on maksettava.

    Kysymys metsätalouden korosta on minusta hyvin yksinkertainen ja siksi on ollut vaikea ymmärtää aiheesta syntynyttä keskustelua. Jokainen joutuu tykönään miettimään, omista lähtökohdistaan, kuinka kallista rahaa sinne metsään kannattaa investoida, jos haluaa saada rahansa korkoineen siltä takaisin. Se lienee kaikessa taloudenpidossa lähtökohta investoinneille.

    mehtäukko

    …”ne kertovat rahan hinnan..” ,pitää paikkaansa. Mutta se hinta ei olekaan kaikille sama.

    Kun yritys pelaa korttinsa oikein ja  luotettaviksi, luottoluokitus kertoo loput. Kenen putiikki on kolmen A:n sarjassa, sanoo hep?

    A.Jalkanen

    Miten päätöksenteossa huomioidaan korkojen ja inflaation vaihtelu vs. metsän pitkä kiertoaika? Tarkoittaako lainan korko -vertaus esimerkiksi sitä, että pari vuotta sitten metsän uudistamiseen kannatti sijoittaa paljon rahaa ja tänä päivänä sitten vähemmän kun korot nousivat?

    R.Ranta

    On turha etsiä yhtä vastausta kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta, tai ainakaan se ei ole tiedossamme. Se ei johda mihinkään. Tulevaisuus on tuntematon, realiteetit ihmisillä ovat kovin erilaisia.

    Jollakin perusteella niitä päätöksiä on kunkin tehtävä. Voimme kuitenkin selvittää, tai ehkä oikeammin tukeutua tutkittuun tietoon, millä reunaehdoilla tilanne on tämä tai tämä ja sen perusteella tehdä omia johtopäätöksiä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 222)