Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • Panu

    Havujen hintaan piilotetaan tukin hintaa, yksi tapa vääristää tilastoja. Kannot on ehkä alkaneet taas kiinnostaa, itse tosin en ole niitä ikinä saanut kaupaksi.

     

    A.Jalkanen

    Olli Tahvosen mielestä: jos kiristetään ruuvia, siirrytään aina jatkuvaan kasvatukseen. Siinä mielessä edullinen ratkaisu että kiertoaikaa ei tarvitse enää miettiä.

    R.Ranta

    Männiköt ovat jk-mielessä aivan oma lukunsa. Ne ovat tässä väännössä väliinputoajia. Ruuvin kiristyminen johtaa vain luontaisen uudistamisen lisääntymiseen.

    Pitää ymmärtää , että tarkoituksena koron huomioimisessa ei ole koron maksimoiminen. Ympäröivä todellisuus on vain perusteltua ottaa huomioon.

    A.Jalkanen

    Aivan: jatkuva kasvatus on yksi luontaisen uudistamisen muoto.

    Panu

    Ollanko nyt kuitenkin yhtä mieltä siitä, että korko = tuottovaatimus kuten esim. Annelin linkkaamat metsänhoidot suositukset kertovat?

    Jos ja kun näin on niin järkevästi toimiva sijoittaja laskee NNA:n suurimmalla tuottovaatimuksella, jolla se on suurempi kuin 0 ja toimii sen mukaan. Jos tämä johtaa jatkuvaan kasvatukseen niin sitten se on järkevintä.

    Olisi vaan kiva nähdä ensin joku esimerkkimetsä, jota on hoidettu jatkuvalla kasvatuksella yli 50 vuotta. Nykyiset JK:n kannattajat tuntuvat tehneen yhden yläharvennuksen. Esim. Timo Pukkala kertoo Arvometsän blogissa tehneensä ensimmäisen JK-hakkuun 2015 lopulla. Sen jälkeen hän on tehnyt 4 uutta JK-hakkuuta ja hehkuttaa blogissa kertymää ja jakaa kuvia tasarakenteisesta harvennuksen jälkeisestä metsästä.

    NNA-laskennassa jatkuva kasvatus on helppo saada näyttämään hyvältä, koska kuluja ei (ainakaan joidenkin mielestä) ole. Samalla sujuvasti unohtuu esim. jalostushyöty.

    Puuki

    Kuluja tulee jk:ssa myös taimikonhoidosta ja täydennysistutuksesta.  Molemmat yleensä välttämättömiä jossain vaiheessa.  Kuluja ei voi laskea koska putoaa pohja pois jk:n ylivertaisesta kannattavuudesta heti.

    Tampereen AMK:ssa on tehty lopputyö jk-metsän ja tasaikäisen metsän kannattavuusvertailusta.  Jk:ta harrastettu 60-luvulta lähtien hevosvetoisesti alussa. (Linkkiä ei ole nyt  mistä antaa ) .   Tasaikäinen ve. voitti.

    Gla

    ”Olisi vaan kiva nähdä ensin joku esimerkkimetsä, jota on hoidettu jatkuvalla kasvatuksella yli 50 vuotta.”

    Lisäksi tieto siitä, millainen oli metsän alkutilanne ja miten siihen on päädytty.

    Visakallo

    Minäkin haluaisin tässä elämässä vielä nähdä sellaisen jk-metsän, mihin ei ole tarvinnut tehdä, tai ei ole tulevaa tarvetta tehdä hoitotöitä. Nykyinen metsälaki tulee kohta 10 vuoden ikään, joen sen vanhempi sen jk-metsän tarvitsisi olla.

    Panu

    Tämäkin meni nyt JK-keskusteluksi mutta nähdäkseni JK:n harjoittamismahdollisuudet ovat viime vuosina heikentyneet kirjanpainajien lisääntymisen takia. Reipas JK-harvennus vanhaan/varttuneeseen kuusikkoon niin ainakin joillain alueilla tietää lähes varmasti mitä tapahtuu.

    Perko

    Panun kuvaama  vanha tasaikäinen kasvunsa lopettanut kuusikko sopii huonosti jk -metsäksi mielestäni ei ollenkaan.  Moni muukin kertoo nähneensä jk :ta  mutta  tarkennuksessa sitä ei siellä ole ollut ,  100 vuotisten tasaikäisten hakkuiden rääseikkö . —  Koealoille  tehtävät  istutukset  tai  vesonnat eivät  tarvitse  salausta,  nekin kuuluvat  tutkimukseen.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 222)