› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 15 16 17 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Lähetetty: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • R.Ranta 7.8.2023, 10:42

    Tuntemattoman tulevaisuuden hinnoitteleminen kymmenien vuosien päähän tulevaisuuteen aiheuttaa tietysti suurtakin hajontaa.

    Yleinen tieto puumääristä on nykyään aivan eri tasolla, kuin mitä se vielä vuosituhannen vaihteessa oli. Silloin tarvittiin vielä jalkatyötä paljon enemmän. Silloin ei ollut mitenkään tavatonta, että ostohinnan sai heti hakkaamalla puustoisista tiloista. Pyyntihintojen hajonta oli suurta. Jostakin olisi voinut maksaa huomattavastikin pyyntihintaa enemmän. Toisista ei lähellekään pyyntihintaa. Kaikki kaupanteko on helppoa, jos tietää tavaran oikean hinnan.

    Toivottavasti kaikki keskustelijat ymmärtävät, mitä ne nykyarvot ovat ja osaavat niitä laskea erilaisilla korkokannoilla. Välillä tuntuu, että näin ei taida olla. Keskustelu on vähän hankalaa, jos toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.

    Rukopiikki 7.8.2023, 11:04

    Kun pistää rinnakkain metsätilojen hintaa ja puun hintaa kuvaavat käyrät, niin huomaa sen, että puun hinta ja  metsätilojen hinta elävät omaa elämäänsä.

    Visakallo 7.8.2023, 11:11

    Uskallan olettaa, että Reima Rannankin aikoinaan ostamien metsätilojen nykyiset hehtaarihinnat ovat eriytyneet aika kauaksi tänä päivänä maksettavista puunhinnoista? Etelämpänä ehkä vähän enemmän vielä kuin pohjoisessa? Kun vertaat vastaavan riskin sijoituksesi samalta ajalta, miltä tilanne nyt näyttää?

    Gla 7.8.2023, 11:33

    Ero on syntynyt laskentakoron pudottamisesta. Jos hinnoittelee palstan terveellä 4% korolla, on auttamatta ulkona kisasta. Mitä nuorempaa puusto on, sitä karmeammaksi ero venähtää ja tarjous on lähinnä myyjän pilkkaamista. 2,5% on jo lähellä kärkisijaa.

    mehtäukko 7.8.2023, 11:40

    ”…Tuntemattoman tulevaisuuden hinnoitteleminen vaikka 60 vuoden päähän…” Nämä aita-seipäät jutut on kyllä varmaan kaikkien tiedossa.

    Kuusiuskova 7.8.2023, 14:17

    Ostin viitisen vuotta sitten tarjouskilpailun kautta 7ha metsätilan. Puolet hinnasta kuittasin heti tehdyllä 3ha harvennuksella ja puolen hehtaarin aukolla.

    Tänä keväänä tein samalta tilalta 2 ha aukosta kaupat jolla saan  enemmän tuloa kuin mitä koko tila maksoi. Oli loistava tilakauppa.

    torna0136 7.8.2023, 14:38

    Hieno homma Kuusiuskova ? Aiemmin kirjoitin siitä 18 ha tilasta. Möin siltä tilalta myös hankintana vuonna 2020 230m3 puuta ja nyt tulevassa leimikossa lähitilan leimikon yhteydessä hehtaarin verran kuusikon avohakkuuta. Monta tilaa olen ostanut suoraan perikunnilta jotka ovat tarjonneet niitä ja myöskin olen itse ollut aktiivinen rajanaapureiden puoleen. Tänä vuonna kaksi tilaa heiltä saanut ostettua ja pari on vaiheessa sellaisia pikkutiloja lähes maitteni keskeltä tai välistä. Olen iloinen että viime aikoina muutkin ovat tehneet hyviä tilakauppoja. Kaikki tilat olen hoitanut hyvään kasvukuntoon itse tehden, pystykauppana vain uudistushakkuut. Metsänhoitotyöt kaikki itse.

    Panu 7.8.2023, 21:07

    Tulevien osinkojen nettonykyarvo on osakkeen hinnan teoreettinen pohja. Käytännössä hinnat menee sitten miten menee ja rahat tehdään arvonnousulla, ei osingoilla.

    Metsätaloudessa kassavirtojen nettonykyarvon maksimi saavutetaan tekemällä päätehakkuu aikaisin. Esim. tämän mukaan männyllä VT-pohjalla 40-vuotiaana 5% korolla laskettaessa (sivu 34). Mitäs jos kiristetään ruuvia eli tuottovaatimusta, tapahtuuko päätehakkuu heti kun taimikko muuttuu kuitupuuksi vai kenties jo ennen sitä energiapuuhakkuuna? Miksi tyytyisimme pienempään tuottoon kuin on mahdollista saada?

    Reima Muristo 7.8.2023, 22:36

    <p>Korkoa tärkeämpi arvo on puun kantohinta. Kummallisesti puun vuosittainen kasvu pitää sotkea jonkin korkoon. Puun myyntitili = kantohinta * puumäärä. Myynti hetken sitten määrää oma rahan tarve ja puun kantohinta myynti hetkellä. Nykyisen rahan ostovoiman väheneminen ja inflaatio on sitä luokkaa että puuta ei kannata vaihtaa rahaksi muuten kuin tarpeeseen. <br />Silloin kun puun hinta on vakaa ja inflaation on lähellä 0%, silloin on vasta perusteltua miettiä korkoja ja metsäkasvu prosenttia.</p>

    Visakallo 8.8.2023, 05:39

    Laskenta mutkistuu entisestään, kun puiden kantohintojen päälle heitetäänkin vielä kantojen hinta ja havutkin! Niiden mittaaminen ja hinnoittelu vaikutti taannoin hieman haasteellista palstan todellisille metsäasiantuntijoille, mutta onneksi metsäfirmoista löytyy vielä ihan tavallisia käytännön osaajia hoitamaan homman.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 15 16 17 … 21 22 23