Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • reservuaari-indeksi

    On totta, että metsätilojen hinnat ovat joissain tapauksissa eriytyneet puun hintatasosta. Meillä päin kuitenkin edelleen ylivoimaisesti tärkein tilojen hinnan muodostukseen vaikuttava tekijä on puumäärä. Poikkeuksetta kaikissa myymissäni metsätiloissa siitä on lähdetty. Kasvuja on katseltu myös ja mahd. luontokohteita yms. Sitten on ripeästi palattu puuston määrään.

    Näin oli 2000-luvun alussa ja näin oli kuluneena keväänä. On vähän eri asioita kyllä, mutta korrelaatio on vahva.

    Martti

    Visakallo

    Martti, kyllähän se puumäärä edelleen vaikuttaa metsäpalstan hintaan, mutta jos muistelet, ennen saattoi metsä-ostoksensa rahoittaa siitä palstalta hakatuilla puilla, ja vielä jäi toinen puoli kasvavaa metsää pystyyn, mutta teepäs sama temppu tänä päivänä! Nyt siellä käki joutuisi kukkumaan selällään nykyisen metsälain turvaavin valtuuksin tehdyn hakkuun jäljiltä kannon päässä!

    Jean S

    <p>Otetaanpa Pohjois-Pohjanmaalta kuvitteellinen, mutta realistinen tilanne.</p><p>Ostetaan 30 ha kokoinen tila, joka on 02-kehitysluokan metsää, 100 m3/ha, mäntyä, kuten yleensä. Voi olla turvetta tai hiekkamaata.</p><p>Metsäarviossa kohde luokitellaan kasvatusmetsäksi, jolloin puuston arvo on siinä 60000 euroa. Odotusarvoja käytetään varovaisesti jos ollenkaan.</p><p>Ostetaan kohde 60000 eurolla. Summa-arvion laskijan logiikasta poiketen päätehakataan kohde, jolloin saadaan 90000 euroa. Uudistus toteutetaan yhdistetyin siemen- ja säästöpuin sekä luontaisen hieskoivun avulla.</p><p>Piileväksi verovelaksi jää 36000 euron metsävähennysoikeuden jäljiltä 10800 euroa, saadusta tulosta maksetaan veroa kikkailemalla 30 % mukaan eli 16200 euroa. Käytännössä netoksi jää 13800 euroa.</p><p>Kun nyt alkuinvestoinnilla -13800 euroa hankittu taimikko, tai piilevän verovelankin kanssa -3000 eurolla hankittu maapohja todennäköisesti sattuu kasvamaan jotain, niin miten taimikon arvo seuraa korkoa korolle -periaatteen pohjalta negatiivista alkuinvestointia?</p></p>

    reservuaari-indeksi

    (Visakallon kommenttiin) Suurimmaksi osaksi urbaanilegendoja tai yksittäistapauksia. Jos noin on oikeasti käynyt jossain joskus niin kyseessä on ollut tilanne, missä myyjä ei ole tiennyt mitä on myymässä tai sitten jopa joku väärinkäytös tms. ilmaveivi. Ei ole ollut yleistä saati pääsääntö missään vaiheessa, varsinkaan 2000-luvulla. Joillekin ostajille on sattunut tietysti monta kertaa ja osalle ostajista joka ikisen metsäkaupan kohdalla.

    Martti

    mehtäukko

    Luuleeko joku, että nämä suuret todelliset ostajat perustelevat muille laskukaavojensa yksiköitä? Ja kuka viitsii kysellä.

    Onko tänä päivänä puumäärissä= hinnassa mahdollista teoriassakaan viskata Jeanin esittämää kuvitteellista määrää?

    Rukopiikki

    Kyllä Visan kertomia tapauksia ennen oli. Mutta kaikissa tapauksissa päästiin huomattavasti, tosi paljon, lähemmäs sitä tilannetta että ostoksen sai rahoittaa palstan puilla mitä nykyään. Se on mielestäni se juttu.

    mehtäukko

    Ennen oli ja meni ne ajat menojaan. Puumäärän selville saaminen kun tänä päivänä ei ole enää lähelläkään arvioimista. Kun kännykuvien perusteella ohjelma laskee esim. 700 motin leimikossa luvut, joka on toteutettuna %:n sisällä, voidaan puhua puumäärän laskemisesta. Sellainen metsämaakaupassa on lopettanut arpomiset ja pikavoitot.

    torna0136

    Ostin Mhy:n Metsätilat kautta reilun 18 ha määräalan. Metsäarvio oli tehty. Ostajat hyväksyivät tarjoukseni ja lisäksi omalla kustannuksellaan tekivät 400 metriä tietä palstalle. Metsät eri kehitysluokissa olevia metsiköitä  Möin leimikon avohakkuu 3ha ja sillä kuittaantui koko tilan hinta. En olisi uskonut itsekään silloin kun tilan ostin vuonna 2017. Leimikon myynti sattui vuoden 2021 suhdanteeseen.

    mehtäukko

    Ilmaveivi ostajan eduksi…

    Gla

    Eipä ole omalle kohdalleni osunut tilaa, jossa kasvatusmetsän välittömällä hakkuulla olisi saanut omansa pois. Jos noin on nykyaikana käynyt, on puustoarviossa ollut virhe. Tai sitten pohjoisen markkinat poikkeavat oleellisesti etelän tilanteesta.

    Yhdestä kohteesta tein voittaneen tarjouksen, mutta myyjä vetäytyi. Vuoden kuluttua tila tuli uudestaan myyntiin, jossa palstan suurimman kuvion eli 02 kuusikon puuston määrä oli arvioitu uudestaan ja tällä kertaa paljon arvokkaammaksi. Alkuperäinen oli todennäköisesti alakanttiin, koska itse arvioin sen huomattavasti yli puustoarviossa lasketuksi.

    En lähtenyt uudestaan kisaan. Kaupat  syntyi hinnalla, jota en olisi ollut tilasta maksamaan.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 222)