› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 13 14 15 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Rukopiikki 6.8.2023, 21:40

    Jos joku päivä Venäjän metsät tulevat/saadaan tehokkaampaan käyttöön, niin se on myrkkyä Suomen ja Euroopan puun ja metsätilojen hinnoille. Silloin kupla puhkeaa viimeistään. Mutta voi se puhjeta jo ennemminkin kun kovin isoksi paisuu.

    Visakallo 7.8.2023, 06:15

    R.Ranta: ”Pitää muistaa mihin metsän hinnan nousu teoreettisesti perustuu. Puunhintaan, kustannuksiin ja korkoon.”

    Toki noin kuin R.R. kertoi, mutta entä käytännössä? Jos R.R. tai kuka tahansa meistä vertaa metsiensä hehtaarihintoja sinne markka- ja pinta-alaveron aikaan ja nykypäivään, sekä vertaa samalla samojen aikakausien puunhintoja, hoitokustannuksia ja korkoja, huomaa, ettei metsien hehtaarihinnat olekaan menneet näiden em. tekijöiden mukaan, vaan eläneet omaa elämäänsä. On käynyt pikemminkin niin, että hehtaarihintojen nousu on vaikuttanut ainakin osaan kustannuksista.

    mehtäukko 7.8.2023, 07:15

    ”…Metsän hinnan teoreettinen perusta on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus eli valittava korko näyttelee aivan keskeistä osaa. Markkinat vaihtelevat rajustikin, kuten korot ja inflaatio, jonka olemme viime aikoina voineet konkreettisesti havaita. Puuta ja sen tuotantokustannuksia hinnoitellaan…”

    Kuinkahan on? Ylikansalliset metsärahastot ja kotimaan suuret toimijat ostavat metsäkiinteistöjä seutukunnallisiin vakiintuneisiin hintoihin nähden 10-30 % ekxralla. Paikallisilla toimijoilla näihin ei ole mitään asiaa, sillä hinnan vastineessa ei ole mitään tolkkua. Ostetun joka kalikan mottihinta kun heiluu 20% alle tukin pystyhinnan, onko korkolaskuille tarjolla  ”keskeinen osa” ?

    Puuki 7.8.2023, 07:37

    Metsän hinnan nousu perustuu odotusarvoihin , koska kiinteä omaisuus on aina lama-aikoina ollut sijoituskohteena kysyttyä. Toisena tekijänä on kysynnän kasvu ja metsävähennyksen käyttöön ottaminen kolmantena.

    Gla 7.8.2023, 07:40

    Eikös odotusarvot määräydy nimenomaan koron perusteella.

     

    Visakallo 7.8.2023, 07:48

    Metsien odotusarvo perustuu lähinnä siihen, että puut jatkavat kasvuaan niin nollakorkojen aikana kuin lama-aikanakin.

    Puuki 7.8.2023, 07:49

    Tarkoitin odotusarvolla vähän eri asiaa kuin mitä se tavallisesti on metsätaloudessa. Liittyy  metsän arvoon sijoituskohteena silloin , kun monet muut kohteet on epävarmempia. Laskentakoron perusteella odotusarvot kyllä määräytyy.

    reservuaari-indeksi 7.8.2023, 07:54

    Hyvä että Visakallo on onnistunut kuusinkertaistamaan metsätaloutensa tuloksen euron myötä. Kerrointa 5,945 onkin kätevä käyttää tuloksen muuntamisessa nykyoloihin.

    Muilla metsänomistajilla puun hinnat alkoivat eriytyä voimakkaammin 1990-luvun alussa yleisestä ansiotason kehityksestä. Nimellispalkat ovat seitsenkertaistuneet vuodesta 1978 laskettuna. Samassa ajassa mäntykuidun hinta kaksinkertaistunut. Puun hintakehitys on ollut hitaampaa kuin inflaatio.

    Muun muassa maalaisliittolaisten MTK:n erikoistutkija E. Järvinen noita laskeskelee työkseen. Internetissä noita käyriä esittelevät.

    Martti

    Visakallo 7.8.2023, 07:56

    Onko tiedossa, minkälaista korkoa mehtäukon mainitsemat ylikansalliset metsärahastot ja kotimaan suuret toimijat ovat käyttäneet hinnoitellessaan metsien ostotarjouksiaan? Onko niihin mahdollisesti vaikuttaneet jotkin muutkin tekijät?

    Visakallo 7.8.2023, 07:59

    Reva-Martti: ”Hyvä, että Visakallo on onnistunut kuusinkertaistamaan metsätaloutensa tuloksen euron myötä.”

    Puhuinko Martti jotain metsätalouteni tuloksesta? Kysymyshän oli metsien hehtaarihinnoista. Ne ovat hieman eri asioita.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 13 14 15 … 21 22 23