› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 12 13 14 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Panu 6.8.2023, 19:33

    R Ranta narahtaa vanhanaikaiseen eli siihen mihin koronlaskijat yleensäkin. Vertaat osuuspääoman 6% korkoa metsän 1% arvokasvuun. Kuten olen tässä ketjussa jo aiemmin huomauttanut niin metsän arvo nousee inflaation mukana ja kasvu tulee siihen päälle mutta osuussijoitus sulaa inflaation mukana. Siinä on aika iso ero.

    Visakallo 6.8.2023, 19:39

    Näinhän se on, kuten Panu kirjoitti. Suomi on nyt elänyt euroaikaa 21 vuotta, ja metsän hinta on nyt numeroissa suunnilleen sama kuin silloin vuoden 2002 alussa, mutta rahayksikkö on muuttunut markasta euroksi.

    Puuki 6.8.2023, 19:51

    Kaikilla ei ole tarkoitustakaan myydä metsäpalstoja missään vaiheessa.  Osuussijoituksen sulaminen on kiinni inflaatio%:sta,  ja siihen n. 6 %:iin pitää lisätä vielä 15 %:n sijoituslisä jonka useimmat on hommanneet.

    Panu 6.8.2023, 19:59

    Puuta varmaan useimmat kuitenkin myyvät ja se puun hinta nousee samalla lailla inflaation mukana (ja siihen pääosin perustuu metsätilan hinnan nousu). Ei toki nouse tasaisesti joka vuosi vaan enemmän vuoristorataa muistuttaen.

    R.Ranta 6.8.2023, 20:18

    Se oli tarkoitettukin Panu suuntaa antavaksi, (puuttuu mm. vero jne.) en huomannut kertoa, että älkää takertuko pikkuseikkoihin ja se uuden metsän kasvu on reaalikasvua, jos siis se on nimellistä suurempi. Sitä tehdessä perustelin inflaation vaikutusta sillä, kun silloin näytti, että hyvä kun puun nimellinen hinta säilyi ennallaan. Enkö sinulle jo edellä kertonut reaalikoroista. Metsän kasvu on reaalikasvua, edellyttäen, että puun reaalihinta säilyy.

    Tuo sinun korkojen huomioimisen hämmästely Panu kertoo, että et ole kyennyt sisäistämään sitä mistä puhutaan.

    Visakallo 6.8.2023, 20:41

    Jos katsotte puunhinnan kehitystä euroaikana ja vertaatte sitä metsätilojen hintakehitykseen samana aikana, niin ero metsätilojen hyväksi on revennyt melkoiseksi, eli metsätilojen hinta ei ole ollut kytköksissä puunhintaan enää aikoihin.

    Panu 6.8.2023, 20:42

    🙂 Esimerkissäsi oli muutaman sadan tonnin heitto, koska inflaatio jäi huomioimatta, ei ole ihan pikkuseikka.

    Lyhyellä aikavälillä puun hinta voi mennä ihan minne vaan. Mutta jos nimellishinta ei nousisi inflaation mukana niin puu ja metsätilat olisivat lopulta ilmaisia. Samalla lailla siellä osuuspääomatilillä olevan rahan arvo on lopulta käytännössä nolla jos korot nostaa itselleen.

    Visakallo 6.8.2023, 20:52

    Tällä Panun esittämällä asialla saadaan vastaus siihenkin arvoitukseen, miksi minä en ole tehnyt vararikkoa 40 vuodessa, vaikka olen uudistanut metsää tekemällä 100 hehtaaria aukkoja. Perkon kanssa ei tästä oikein saatu aikaiseksi asiallista keskustelua, muut eipä se haittaa, kun asian voi keskustella muidenkin kanssa.

    R.Ranta 6.8.2023, 21:09

    Metsän hinnan teoreettinen perusta on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus eli valittava korko näyttelee aivan keskeistä osaa. Markkinat vaihtelevat rajustikin, kuten korot ja inflaatio, jonka olemme viime aikoina voineet konkreettisesti havaita. Puuta ja sen tuotantokustannuksia hinnoitellaan.

    Metsänomistajan taloudellisena pyrkimyksenä taas on toimillaan saada tämä nykyarvojen erotus mahdollisimman suureksi.

    Siinä on pähkinänkuoressa taloudellinen perusta.

    Kaiken huomioiminen tuossa karkeassa esimerkissä olisi pitkä tarina. Jos metsä kasvaa nyt prosentin, niin mikä sen on 40-vuoden kuluttua mitä riskejä edelleen kasvattamiseen sisältyy, uuden metsän kasvu jne.  Pitää muistaa mihin metsän hinnan nousu teoreettisesti perustuu. Puunhintaan, kustannuksiin ja korkoon.

     

    Rukopiikki 6.8.2023, 21:10

    Pohjoisessa päästiin nipin napin 2007-2008 piikin hintoihin nyt viimeisessä hintapiikissä. Tuskimpa metsätilojen hinnat laskevat yhtään vaikka puun hinta alenisi  esim 30 prosenttia. Metsätilojen hinta ja puun hinta elävät omaa elämäänsä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 12 13 14 … 21 22 23